Avainsana: kansantanssi

  • Etelä-Suomen tanssiralli keräsi yli 130 kansantanssijaa Orimattilaan 18.4.2026

    Etelä-Suomen tanssiralli keräsi yli 130 kansantanssijaa Orimattilaan 18.4.2026

    Yleispalaute Etelä-Suomen tanssirallista 18.4.2026

    Yleisvaikutelma tanssirallin esityksistä

    Kiitos kaikille 130 esiintyjälle ja kaikille ohjaajille päivän tanssiralliesityksistä. Kaikista ryhmistä välittyi, että ohjelmia oli harjoiteltu ja rakennettu ajatuksella. Erityisesti esitysten puvustus oli jälleen siistiä, yhtenäistä ja ryhmille sekä esityksiin sopivaa. Tämä kertoo siitä, että esiintymiseen valmistautumista harjoitellaan monipuolisesti, ei ainoastaan liikkeen vaan myös kokonaisuuden viimeistelyn tasolla. Tanssirallin esitykset muodostivat kokonaisuutena huolitellun ja valmistellun vaikutelman.

    Tanssijan oma liike keskiöön

    Yksi keskeinen kehityskohde liittyy lapsen oman liikkeen ja ilmaisun esiin tuomiseen. Monissa esityksissä korostui aikuismaisen tarkka ja yhtenäinen tanssiminen, mikä johti paikoin vaikutelmaan niin sanotuista “pienistä aikuisista”. Erityisesti nuoremmissa ikäryhmissä toivottaisiin enemmän leikkisyyttä, vapautta ja lapselle ominaista liikkumisen iloa.

    Tähän liittyy myös kehon monipuolinen käyttö. Vaikka kehonhallinta oli monin paikoin hyvällä tasolla ja käsien käyttöä oli hyödynnetty kiitettävästi, koko kehon käyttö – tasot, painonsiirrot ja liikkeen laajuus – voisi olla vielä vahvemmin mukana. Kehon kokonaisvaltainen käyttö luo perustan myöhemmälle tekniselle kehitykselle.

    Ohjaajan rooli ja tilan antaminen

    Yleisvaikutelman perusteella ohjaajan rooli näkyi esityksissä vahvasti. Raati arvostaa erityisesti tilanteita, joissa lapsen oma tekeminen ja oivallus pääsevät esiin. Siksi olisi hyvä pohtia, miten ohjaaja voi tietoisesti jättää tilaa lasten omalle ilmaisulle myös esitystilanteessa – ei vain harjoituksissa.

    Tähän liittyy myös ajatus vapaammasta liikkeestä ja improvisaation mahdollisuuksista. Vaikka oletettavasti harjoituksissa tapahtuu paljon luovaa työskentelyä, se näkyi esityksissä melko vähän. Rohkaisu spontaaniin liikkeeseen, äänenkäyttöön ja ilmaisun rohkeuteen voisi rikastuttaa esityksiä merkittävästi.

    Suhde yleisöön

    Esiintyjien ja yleisön väliseen suhteeseen kannattaa jatkossa kiinnittää huomiota. Monissa esityksissä tanssittiin ensisijaisesti omalle ryhmälle, jolloin yleisö jäi sivurooliin. Tämä herättää kysymyksen: mikä on esiintymisen ja harjoituksen välinen ero lasten tanssissa?

    Toisaalta on arvokasta, että pienemmillä tanssijoilla keskitytään ensisijaisesti ryhmän sisäiseen vuorovaikutukseen ja yhteiseen tekemiseen. Tästä syntyy aito yhteys, jota voidaan myöhemmin laajentaa yleisöön. Samalla olisi kuitenkin hyvä kannustaa tilanteisiin, joissa kontakti yleisöön syntyy luontevasti – katseen, hymyn tai tanssisuunnan kautta.

    Rakenteelliset ja ilmaisulliset mahdollisuudet

    Esityksissä nähtiin pääasiassa yhtäaikaista ryhmätyöskentelyä. Jatkossa voisi rohkeammin hyödyntää esimerkiksi kaanonia, vuorottelua ja eri tasoilla tapahtuvaa tekemistä, jolloin esitykseen syntyy enemmän kerroksellisuutta ja dynamiikkaa. Myös “hiljaiset hetket” – tilanteet, joissa esiintyjä ei aktiivisesti liiku – ansaitsevat huomiota ja viimeistelyä.

    Ilmaisun osalta perusasiat olivat hyvin hallussa: katse, hymy ja pari- tai ryhmäkontakti toimivat monin paikoin. Seuraava askel voisi olla ilmaisun rohkaiseminen kohti suurempaa vaihtelua – niin sanottua “rosoa”, spontaania reagointia ja tanssin ilon näkyväksi tekemistä myös koreografian ulkopuolella. Esimerkiksi luonnollinen äänenkäyttö, kuten riemunkiljahdukset, voisivat tuoda esityksiin lisää elävyyttä.

    Lopuksi

    Kokonaisuutena esitykset osoittivat vahvaa perustyötä ja sitoutumista harjoitteluun. Kehonhallinta, ryhmätyöskentely ja esiintymisen perusvalmiudet olivat hyvällä tasolla. Jatkossa painopistettä voisi siirtää entistä enemmän lapsen oman ilmaisun, luovuuden ja kokonaisvaltaisen liikkeen tukemiseen. Näin rakennetaan pohjaa paitsi tekniselle osaamiselle myös aidolle, iloiselle ja yleisöön välittyvälle tanssille.

    Orimattilassa 18.4.2026 tanssinopettajat Anna-Kristiina Oja ja Maiju Laurila

  • Tanssinriemua Etelä-Suomen Tanssirallissa 12.4.

    Tanssinriemua Etelä-Suomen Tanssirallissa 12.4.

    Alueellisessa tanssirallissa nähtiin lauantaina 14 upeaa ja hyvin harjoiteltua esitystä. Tanssirallin raadissa palautetta antoivat tanssinopettajat Salla Korja ja Jukka Saari.

    Yleispalaute 

    Tanssirallin raati kiittää kaikkia esiintyjiä. Esityskokonaisuudet olivat hyvin harjoiteltuja, ohjelmiin oli selvästi panostettu. Tilan käyttö oli monipuolista ja laajaa, tanssitila oli ryhmillä hyvin hallussa. Lisäksi esityksissä nähtiin paljon erilaisia askelikkoja, kuvioita ja otteita. Esitysten monipuolisuus ilahdutti raatia, esitykset olivat vaihtelevia ja monipuolisia. Ja mikä on aina kiva huomata, esitykset oli mietitty alusta loppuun asti. Sisääntulot ja poistumiset kuuluvat olennaisesti esitykseen. Ne sisälsivät myös yllättäviä elementtejä. Se, että oli sovittu että kumarretaan ja mennään reippaasti pois tai jos kävellään juonnon aikana sisälle, niin sitten kävellään reippaasti.

    Asut olivat kautta linjan tosi huoliteltuja, niihin oli panostettu ja ne tukivat eri esityskokonaisuuksia. Samoin hiuksissa oli upeita kampauksia ja ne, joilla meikkejä oli, oli esityskokonaisuuksia tukevia.  

    Laulua oli ilahduttavan monella ryhmällä. Laulut olivat reippaita ja kuuluvia. Rekvisiitan ja välineiden käyttö oli mietitty harkitusti ja hyvin.

    Sarjanimeämiset

  • Jukka Saari on Etelä-Suomen alueen nuorisoseurojen vuoden ohjaaja

    Jukka Saari on Etelä-Suomen alueen nuorisoseurojen vuoden ohjaaja

    ”Tämän tanssiyhteisön myötä olen kasvanut ihmisenä sellaiseksi kuin nyt olen, toteaa Jukka Saari”

    Vuoden ohjaaja 2024 on Jukka Saari. Hän on muuntautumiskykyinen ja osaa erinomaisesti toimia kaiken ikäisten tanssijoiden kanssa. Hän ottaa jokaisen ryhmän jäsenen huomioon yksilönä. Tämä monitaituri on luonteeltaan rauhallinen, taitava, joustava ja hyväntuulinen.

    Mikä sai sinut aikoinaan aloittamaan ohjaamisen?

    Aloitin oman ohjaaja urani apuohjaajana Hollolan Nuorisoseurassa Miinat ja Manut ryhmässä -90 luvun alkupuolella. Tanssin tuolloin itse Matit ja Maijat ryhmässä ja seurassamme oli tarve ohjaajille. Tähän lasten ryhmään, jossa oli paljon poikia, kaivattiin nimenomaan miespuolista ohjaajaa pojille roolimalliksi. Oma harrastukseni oli kehittynyt sille tasolle, että innostuin ajatuksesta kehittää itseäni myös ohjaajana.

    Mikä on ohjaamisessa parasta?

    Ohjaamisessa parasta on ollut alusta alkaen nähdä tanssijoiden oppimisen ilo. Nautin ihmisten kohtaamisesta sekä itseni haastamisesta uusissa asioissa.

    Mieleenpainuvin hetki ryhmän kanssa?

    Yksittäistä mieleenpainuvinta hetkeä on todella hankala nimetä. Mieleenpainuvia hetkiä on tullut vuosien saatossa vastaan todella paljon. Yksittäiset hauskat kommellukset ja esimerkiksi omat erikoiset lauluni opetuksen ohessa. Tykkään kovasti rallatella opettaessa ja välillä sylki tuo suuhun mitä ihmeellisimpiä lorutteluja 😊 Näitä on useammat kerrat naurettu tanssijoiden kanssa.

    Onko tapahtunut jotain kommelluksia tai muita sattumuksia, joita haluaisit jakaa muiden kanssa?

    Mallusjoen kansantanssijoiden kanssa kävimme esiintymismatkalla Australiassa ja paluulentomme Sydneystä lähti myöhässä ja tämän vuoksi myöhästyimme jatkolennolta Singaporesta Helsinkiin. Vajaan tunnin myöhästyminen aiheutti 40 hengen seurueelle melkoisia mutkia matkaan. Uudet jatkoyhteydet osoittautuivat melkoiseksi ralliksi. Ensin lento Tokioon, siellä hotelliin lepäämään kuudeksi tunniksi. Siitä jatkolento Pariisiin ja viiden tunnin odottelun jälkeen lento Helsinkiin. Tuolla paluumatkalla oltiin n. 45 tuntia. Mutta matkailu avartaa ja nähtiinpä monta lentokenttää 😊

    Terveiset muille

    Haluan kiittää kaikkia tanssijoita ja ryhmiä, joita olen saanut tähän mennessä ohjata. Jo yli 30 vuotta olen saanut tätä työtä tehdä ja nauttia ihmisten ja ryhmien kohtaamisesta. Tämän tanssiyhteisön myötä olen kasvanut ihmisenä sellaiseksi kuin nyt olen. Ohjaaminen on antanut minulle valtavasti ja toivon, että olen omalta osaltani onnistunut siirtämään näitä tuntemuksia myös ohjauksessani olleille tanssijoille 😊

    Jukka Saari on aloittanut kansantanssin harrastajaohjaajana jo 1990-luvun alussa Hollolan Nuorisoseurassa. Kansantassiopettajakoulutuksesta hän valmistui 2000-luvun alussa, ja tanssia hän on opettanut siitä asti muun työn ohella. Hän on monipuolinen ohjaaja ja ohjannut niin lasten, nuorten, aikuisten kuin seniorienkin tanssiryhmiä. Hän on opettanut pitkään sekä Mallusjoen Nuorisoseurassa että Lahden Tanhuujissa kansantanssia. Hän pitää perinteistä ja se näkyy myös hänen opetuksessaan.

    Vuoden ohjaajan on valinnut Suomen Nuorisoseurat Ry:n valtuuston jäsenet Johanna Hakala ja Anni Lång seuroista tulleiden esitysten pohjalta.

  • Alueellinen tanssiralli kokosi Etelä-Suomen kansantanssiryhmät yhteen

    Alueellinen tanssiralli kokosi Etelä-Suomen kansantanssiryhmät yhteen

    Yleispalaute

    Arviointiraati haluaa kiittää kaikkia tanssijoita, opettajia, ohjaajia, apuohjaajia sekä tanssijoiden huoltajia ja muita läheisiä, jotka elivät tänään hienosti katsomossa mukana kaikkien esitysten aikana. Tunnelma oli kannustava ja esiintyjät saivat uutta intoa ja iloa esityksiinsä taputusten aikana. Raati toivoo, että saadusta palautteesta on hyötyä ohjaajille ja palautetta voi työstää yhdessä ryhmän kanssa eteenpäin.

    Nähdyt esitykset olivat hyvin harjoiteltuja ja ryhmille sopivia. Erityisen iloisia raati oli perinteisten tanssien ja leikkien tuomisesta lavalle. Erilaisia kuvioita nähtiin paljon ja ne osattiin hyvin. Tanssijat ottivat hyvin tilan haltuun. Myös kuvioihin siirtymisiä oli mietitty ja harjoiteltu.  Raati toivoo ylävartalon ja käsien käyttöön napakkuutta ja tanssillisuutta. Miten kädet toimivat osana kehoa ja miten käsien käyttö tukee tanssia ja liikettä.  

    Tänä vuonna kuultiin paljon laulua, mikä ilahdutti raatia kovasti. Myös upeita soolonumeroita ja kuuluvaa replikointia oli esityksissä. Useissa ryhmissä luotettiin omaan lauluun tanssiessa, hienoa!

    Esiintymiseen ja lavalla olemiseen oli myös kiinnitetty huomioita. Katseiden suuntaamista kannattaa pohtia, milloin on katse parissa, milloin katsekontakti löytyy piirin tai kuvion toiselta puolelta ja milloin katsotaan yleisöön. Edelleen kannustetaan ryhmää yhteisiin ilmaisuharjoituksiin sekä siihen, miten esiintyjän rooli säilyy koko esityksen ajan, erityisesti silloin, kun ollaan selkä yleisöön päin.

    Askelissa raati toivoo ryhmiltä edelleen paljon perusaskeleiden kertaamista ja harjoittamista. Päkiöillä oloa tulee harjoittaa samoin kuin jalan rullaamista ja tanssin hytkettä, jotta askeleet saadaan liukumaan liikkeen suuntaisesti.

    Esityksissä nähdyt asukokonaisuudet olivat tarkkaan harkittuja, esityksiin sopivia ja selvästi esiintyjille mieluisia. Tänä vuonna nähtiin paljon kansallispukuja tai puvun osia yhdistettynä muihin vaatteisiin, puvustukset oli kautta linjan onnistuneet hyvin.

    Raati toivoo myös ohjaajia pohtimaan valittujen musiikkien tempoja. Pienille usein nopeampi tempo on sopivampi.

    Kaiken kaikkiaan konserteissa nähtiin hienosti harjoitellut 14 esitystä. Onnea kaikille ryhmille onnistuneesta päivästä, ja iloa tuleviin kevätkonsertteihin ja tanssin harjoitteluun yhdessä.

    Arviointi ja sarjanimeäminen: Ella Rautamies, Jukka Saari ja sihteerinä Pirita Laiho

  • Etelä-Suomen vuoden Nuorisoseura 2024 on Riihimäen Kansantanssijat

    Etelä-Suomen vuoden Nuorisoseura 2024 on Riihimäen Kansantanssijat

    Esityksiä palvelutaloissa, kauppakeskuksessa, päiväkodeissa sekä erilaisissa tilaisuuksissa. Riihimäen Kansantanssijat vievät kulttuurihyvinvointia, tanssin riemua ja kansallispukujen loistoa erilaisiin laitoksiin ja paikkoihin useita kertoja vuodessa. Kansantanssin ilo näkyy seuran toiminnassa ja yhdistys tekee Riihimäellä merkittävää nuorisoseuratoimintaa. Uutteralla talkoohengellä seura on saanut ostettua itselleen oman toimitilan, Tanhutuvan. Tanhutuvan seinillä näkyy Riihimäen kansainvälisen toiminnan rikkaus. On lahjoja ja lautasia eri puolilta maailmaa. Eikä kansainvälisyys ole mihinkään kadonnut. Ensi kesänä, heinä-elokuun vaihteessa 31.7-4.8. Riihimäellä järjestetään perinteiset kansainväliset kansatanssijuhlat, joihin tulee vieraita ainakin Saksasta ja Latviasta.

    Riihimäen Kansantanssijat tarjoavat toimintaa kaikenikäisille. Pienimmät toimijat toimivat aikuinen-lapsiryhmissä ja ryhmiä on aikuisryhmiin saakka. Upeaa on, että seura on tarjonnut vapaaoppilaspaikkoja Ukrainasta tulleille perheille tanssiharrastuksen pariin.

    Seuraavan kerran kansantanssia voi nähdä seuran kevätjuhlassa 23.5. Tervetuloa katsomaan!

    Lisätietoja seuran toiminnasta https://www.kansantanssijatriihimaki.fi

    Valinnan Etelä-Suomen vuoden 2024 Nuorisoseurasta tekivät Nuorisoseurojen valtuuston Etelä-Suomalaiset jäsenet Johanna Hakala ja Anni Lång.

  • Seurastage kokosi Uudenmaan alueen aikuiset esiintyjät yhteen – suuren suosion saanut tapahtuma järjestetään toisen kerran syksyllä 2024

    Seurastage kokosi Uudenmaan alueen aikuiset esiintyjät yhteen – suuren suosion saanut tapahtuma järjestetään toisen kerran syksyllä 2024

    Viime vuoden marraskuussa Munkkivuoren nuorisotalolla Helsingissä nähtiin tekemisen riemua, kun kolme aikuisten esiintyvää ryhmää esittivät teoksiaan Seurastage-tapahtumassa. Esiintymässä nähtiin Välke (Seurasaaren kansantanssijoista), Lykky (Karjalan nuorista) ja Minkit (Jokupoo ry:stä). Tapahtumassa oli tarkoitus nähdä myös otteita kesäteatteriesityksestä Koskenniskan kesäteatterin (Pornaisten pohjoisesta Nuorisoseurasta) tarjoilemana, mutta tämän peruuntuessa, muotoutui tapahtuma tällä kertaa tanssipainotteiseksi. Lavalla nähtiin kansantanssia ja burleskia ja tunnelma oli katossa.

    Maistiaisten joukossa oli sekä jo esitettyjä teoksia että ensikatsauksia vielä hioutuviin timantteihin. Tapahtuman tarkoituksena olikin, että ryhmät saavat tuoda jo valmiita teoksia, otteita teoksista sekä vielä hioutumassa olevia teoksiaan näytille muille esiintyville ryhmille.

    Päivä koostui esityksistä ja ryhmien välisestä fasilitoidusta vertaispalautteesta kahvin ja kahvileipien äärellä. Hävikkiä minimoivan kahvileipätarjoilun tapahtumaan tarjosi K-Supermarket Munkki nuorisotalon naapurista.

    Seurastagessa oli osallistujien mukaan lämmin ja iloinen tunnelma. Osallistumisen kynnys tuntui sopivan matalalta. Yhdeksi tapahtuman keskeisimmäksi anniksi nousi osallistujien mukaan vertaispalautteen antaminen ja saaminen ja hyvin ohjattu palautekeskustelu keräsi kiitosta osallistujilta.

    Seurastage sai alkunsa Stadin Nuorisoseurojen johtokunnan aloitteesta koota aikuisten esiintyviä ryhmiä yhteiseen tapahtumaan kohtaamaan toisiaan. Nuorisoseuroissa on paljon taitoa ja osaamista ja Seurastagen tarkoitus onkin koota nuorisoseuralaisia yhteen osaamisen ja esiintymisen riemun äärelle.

    Haastattelun antanut tapahtuman osallistuja Laura Hietala kuvassa toinen vasemmalta, taaempana olevassa rivissä.

    Seurastageen osallistunut Laura Hietala Lykky-ryhmästä kertoo kokemuksesta:
    Olen harrastanut Lykyssä nyt kymmenisen vuotta, liityin ryhmään ensimmäisen puolen vuoden jälkeen sen perustamisesta. En ole pysynyt laskuissa siinä, monessa esiintymisessä olen itse ollut mukana, mutta niitä on varmaan kertynyt useita kymmeniä minullekin, vaikken kaikissa olekaan ollut mukana.

    Palautteen saaminen esiintymisestä, ainakaan näin laajassa mittakaavassa mitä Seurastagella tapahtui, oli itselleni uusi kokemus. Se oli mielestäni todella hedelmällistä ja avartavaa, ja herätti ajatuksia laajemmin sekä oman ryhmän että myös muiden ryhmien esityksistä.

    Palautteen saaminen ja antaminen tuntui ensin hieman jännittävältä, mutta alkujännityksen jälkeen tulee mieleen pelkästään positiivisia ajatuksia. Kun antaa ja saa palautetta esityksestä, joka ei ole itselle entuudestaan tuttu, saa uusia näkökulmia teokseen. Vähän samalla tavalla kuin vaikka jotakin omaa tekstiä kirjoittaessa käy helposti niin, että sille omalle kirjoitukselle hieman ”sokeutuu”. Ja kun pyytää jotakuta muuta henkilöä lukemaan sen, saa taas tuoreita ajatuksia aiheesta.

    Voisin ehdottomasti ja lämpimästi suositella Seurastagen kaltaista tapahtumaa ihan kaikille ryhmille. Jos haluaa kehittää vielä keskeneräistä esitystä, tai saada uusia näkökulmia jo valmiiseen teokseen.

    Ensimmäisen Seurastagen osallistujat toivoivat, että tapahtumaa järjestettäisiin jatkossakin, joten pysyttehän kuulolla, sillä seuraava Seurastage järjestetään syksyllä 2024!

    Seurastageen ovat tervetulleita hakemaan kaikki pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan alueen Nuorisoseurojen esiintyvät aikuisten ryhmät.

  • Alueellinen tanssiralli Orimattilassa 15.4.

    Alueellinen tanssiralli Orimattilassa 15.4.

    Tanssiralli, Myllylän koulu, Orimattila

    Lasten ja Nuorten tanssikatselmus 15.4.2023

    Yleispalaute

    Arviointiraati haluaa kiittää kaikkia tanssijoita, opettajia, ohjaajia, apuohjaajia sekä tanssijoiden huoltajia ja muita läheisiä, jotka elivät tänään hienosti katsomossa mukana kaikkien esitysten aikana. Tunnelma oli kannustava ja esiintyjät saivat uutta intoa ja iloa esityksiinsä taputusten aikana. Raati toivoo, että saadusta palautteesta on hyötyä ohjaajille ja palautetta voi työstää yhdessä ryhmän kanssa eteenpäin.

    Nähdyt esitykset olivat hyvin harjoiteltuja ja ryhmille sopivia. Askelikkoja osattiin hyvin ja monipuolisesti. Askelikkojen ja vuorojen kohdalla raati toivoo, että ryhmä ottaisi kunnolla haltuun pienissä erissä askelikkosarjan tai vuoron, ennen kuin siirryttäisiin seuraavan elementin opetteluun. Raati toivoo ylävartalon ja käsien käyttöön vielä tarkkuutta, kokonaisvaltaisuutta ja napakkuutta. Kehon käyttö hallitusti lisää tanssin kokonaisvaltaisuutta ja lisää liikkeiden mielenkiintoa ja liikelaajuutta.  Erilaisia kuvioita nähtiin paljon ja osittain ne pysyivät hyvin muodossa ja keskellä esiintymislavaa. Ryhmien on hyvä harjoitella tansseja eri kokoisilla lavoilla, jotta kokonaisuus pysyy eheänä, eikä leviä liian laajalle alueelle lavalla.

    Esiintymiseen ja lavalla olemiseen oli myös pystytty kiinnittämään huomioita. Katseiden suuntaamista kannattaa pohtia, mihin yhteinen katseen suunta suunnataan, millainen tunnelma tanssissa on. Edelleen kannustetaan ryhmää yhteisiin ilmaisuharjoituksiin sekä siihen, miten esiintyjän rooli säilyy koko esityksen ajan, erityisesti silloin, kun ollaan kasvot yleisöön päin. Lattiasta harvemmin löytyy vastaus 😊

    Esityksissä nähdyt asukokonaisuudet olivat tarkkaan harkittuja, esityksiin sopivia ja selvästi esiintyjille mieluisia. Lavalla nähtiin upeita teemoihin sopivia asukokonaisuuksia. Kivasti oli käytetty myös rekvisiittaa esityksissä. Esityksiin toivotaan lisää tanssijoiden omaa laulua ja rytmiikkaa, sekä erilaista monipuolista äänenkäyttöä. Lapset voisivat enemmän tanssia oman laulun säestyksellä tallennetun musiikin sijaan. Samoin toivotaan, että lapset saisivat tanssia mahdollisimman paljon ilman ohjaajaa tai apuohjaajaa lavalla, jolloin vastuu vuorojen ja tanssien oppimisesta olisi oikeasti tanssijoilla. Ohjaajien on hyvä pohtia, milloin ryhmä on valmis itsenäiseen tanssiin.

    Raati toivoo myös ohjaajia pohtimaan valittujen musiikkien tempoja. Valitaanko kiva musiikki, johon tehdään tanssi, vai etsitään ryhmälle tempollisesti sopivia tanssittavia tansseja.

    Lisäksi toivotaan, että tanssijat muistavat aloitusten ja lopetusten merkityksen. Ohjaajilta toivotaan esityksiin selkeät aloitukset ja lopetukset, jolloin tanssijat tietävät, mitä tapahtuu missäkin vaiheessa.

    Kaiken kaikkiaan kokonaisuudessaan nähtiin hienot 13 esitystä. Onnea kaikille ryhmille onnistuneesta päivästä, ja iloa tuleviin kevätkonsertteihin ja tanssin harjoitteluun yhdessä.

    Arviointi ja sarjanimeäminen: Siiri Suoniemi, Salla Korja ja sihteerinä Pirita Laiho

  • Tanssiralli kokosi yhteen lasten ja nuorten kansantanssiryhmät

    Tanssiralli kokosi yhteen lasten ja nuorten kansantanssiryhmät

    Tanssirallikatselmusta päästiin vihdoin tanssimaan kolmen vuoden tauon jälkeen Orimattilaan 23.4.

    Tanssirallin tavoitteena on antaa ryhmälle tanssitoimintaa tukevaa ja kehittävää palautetta. Arviointiraati keskittyy seuraamaan esityksissä ryhmien tanssitaitoa, esityskokonaisuutta, ryhmän vuorovaikutusta ja ilmaisua sekä musiikin käyttöä. Raadissa palautetta antoivat tänään tanssiopettajat Siiri Suoniemi ja Jukka Saari. Raadin sihteerinä toimii Pirita Laiho.

    Yleispalaute

    Arviointiraati haluaa kiittää kaikkia tanssijoita, ohjaajia, apuohjaajia, sekä tanssijoiden huoltajia, jotka ovat myötäeläneet ja mahdollistaneet tanssiharrastuksen eteenpäin viemistä. Olette tehneet hyvää työtä haasteellisen korona-ajan aikana ja jälkeen! Raati toivoo, että saadusta palautteesta on hyötyä ohjaajille ja palautetta voi työstää yhdessä ryhmän kanssa eteenpäin.

    Nähdyt esitykset olivat hyvin harjoiteltuja ja ryhmille sopivia. Lapset ja nuoret olivat päässeet itse osallistumaan ohjelmakokonaisuuksien suunnitteluun ja liikemateriaalien tekemiseen ja se näkyi mukavalla tavalla esityksissä. Käsien käyttö osana esityksiä on lisääntynyt ja sitä toivotaan edelleen. Erilaisten otteiden yhdistämistä ja varioimista oli mukava seurata. Kehon käyttö hallitusti lisää tanssin kokonaisvaltaisuutta ja lisää liikkeiden mielenkiintoa ja liikelaajuutta. Tätä kannattaa jatkaa tarkan jalkatyöskentelyn ohella. Esiintymiseen ja lavalla olemiseen oli myös pystytty kiinnittämään huomioita. Lavalla nähtiin selkeitä rooleja sekä iloista yhdessä tanssimista. Edelleen kannustetaan ryhmää yhteisiin ilmaisuharjoituksiin sekä siihen, miten esiintyjän rooli säilyy koko esityksen ajan, myös silloin, kun ollaan selkä yleisöön päin.

    Esityksissä nähdyt asukokonaisuudet olivat tarkkaan harkittuja, esityksiin sopivia ja selvästi esiintyjille mieluisia. Kivasti oli osattu hyödyntää erilaisia asusteita teemoihin sopiviksi. Edelleen voi puvustukseen lisätä tanssiin tai tarinaan soveltuvia elementtejä ja asusteita.
    Esityksiin toivotaan lisää laulua ja erilaista monipuolista äänenkäyttöä. Rytmiikkaa löytyi mukavasti lähes joka esityksestä.

    Karjalan Nuorten Roihu Ryhmä. Kuvaaja Peter Maurer
  • Vuoden nuorisoseura haastattelussa: ”Pitkäjänteisesti tehty perustyö toi palkinnon Lahteen”

    Vuoden nuorisoseura haastattelussa: ”Pitkäjänteisesti tehty perustyö toi palkinnon Lahteen”

    Suomen Nuorisoseurat nimesi Vuoden Nuorisoseuraksi 2018 Lahden Tanhuujat maaliskuussa. Kunnianosoitus on korkein, jonka yksittäinen seura voi nuorisoseuraliikkeessä saada. Tänä vuonna 80-vuotisjuhlia viettävä Tanhuujat kulkee etunenässä erityisesti lasten kansantanssiryhmien toiminnassa.

    Lahden Tanhuujat on perinteinen nuorisoseura, jonka toimintaa ohjaavat vahvasti nuorisoseurajärjestön arvot: osallisuus, yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus. Seura toimii keskisuuressa kaupungissa ja se on haastavassa kilpailuympäristössä pystynyt säilyttämään merkittävän aseman harrastustoiminnan tarjoajana.

    Lahtelaiset ovat panostaneet lasten ja nuorten kansantanssitoimintaan vahvasti. Harrastajista 75 prosenttia on lapsia ja nuoria. Tanssijoista kasvaa ja kasvatetaan määrätietoisesti myös uusia ohjaajia. Viimeisimmältä kansantanssiohjaajakurssilta valmistui useita uusia apuohjaajia seuraan.

    Suomen Nuorisoseurojen hallitus perusteli Vuoden Nuorisoseuranvalintaansa seuraavin sanoin. Lahden Tanhuujat perustettiin 80 vuotta sitten ja perustamisestaan lähtien seura on ollut esimerkki monelle seuralle ympäri maan. Seura on yksi ensimmäisistä, joka aloitti lasten kansantanssitoiminnan nuorisoseurajärjestössä. Tämä Helvi Jukaraisen perinne elää seurassa edelleen vahvana.

    Kansantanssin lisäksi palkitussa nuorisoseurassa harrastetaan myös sählyä ja pelataan mölkkyä.

    Yllättävän vireää toimintaa

    ”Lahdessa on ollut suhteellisen paljon harrastajia eri ikäryhmissä jatkuvasti. Varsinkin lasten kansantanssiryhmät ovat olleet suosittuja”, kansantanssiopettaja Lotta Terävä kertoo.

    Oulun ammattikorkeakoulusta valmistuneen kansantanssiopettajan mielestä Lahdessa ja sen lähialueilla kansantanssitoiminta on yllättävän vireää. Hän katsoo tilannetta objektiivisesti, koska on opiskellut pitkään Oulussa.

    ”Ouluun on syntynyt viime vuosina uusia ryhmiä ja harrastajamäärät ovat lisääntyneet kansantanssigenressä. Täällä toiminta on ollut taas pitkään aktiivista ja laajaa. Lahdessa on tehty hyvää pohjatyötä, koska täällä on isoja lastenryhmiä. Se takaa vanhempiin kansantanssiryhmiin suuremman määrän harrastajia.”

    Lotta Terävä Säpinä-ryhmänsä kanssa Lahden Tanhuujien treenipaikalla Hannunsalilla.

    Monipuolinen harrastus

    ”Kansantanssi on monipuolinen harrastus. Voit kehittyä siinä yksilönä ja joudut myös aina tekemään yhteistyötä parisi kanssa”, kansantanssiopettaja Terävä toteaa.

    Ryhmät muovautuvat monesti tässä harrastuksessa yhteisöllisiksi, koska harrastuksen mukana ryhmä kasvaa yhdessä useamman vuoden ajan.

    ”On totta, että murrosiässä karsiutuu paljon harrastajia pois. Sen vuoksi olisi keksittävä keinoja, joilla teini-ikäiset harrastajat saataisiin pysymään pidempään harrastuksen parissa.”

    Terävä haluaisi alueellisia yhteistuotantoja lisää.

    ”Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että alueellisia yhteisproggiksia olisi hyvä lisätä saman ikäisten harrastajien kanssa. Isommissa tuotannoissa on ideaa, koska niissä monesti saadaan houkuteltua myös lasten ja nuorten luovuus hienovaraisesti esiin.”

    Terävä rohkaisee yli seurarajojen tapahtuvaan lasten ja nuorten ryhmien yhteistyöhön, koska sitä kautta on mahdollista saada uusia alkuja esimerkiksi uusien tapahtumien muodossa.

    ”Hyvät ideat kannattaa jalostaa siinä yhteisössä, jossa itse toimii.”

    ”Yhteisö, jossa vuorovaikutus on aitoa”

    ”Ensimmäinen vuosi opetustyössä on sujunut todella mukavasti Lahden seudulla. On mukavaa kasvaa lasten ja nuorten kanssa yhdessä eteenpäin,” Terävä sanoo.

    Lahtelaista työnantajaansa uusi kansantanssiopettaja vuorovaikutukselliseksi yhteisöksi, jossa saa ja tulee antaa palautetta.

    ”Tällä on avoin ilmapiiri. Kyllä tällaisessa paikassa viihtyy. Ehkä kansainvälisyyskasvatuksen roolia voisi nostaa Lahdessa. Se innostaa ja motivoi myös lapsiryhmiä, kun pääsee esiintymään kansainvälisille festivaaleille ympäri maailmaa.”

    Kavereita harrastuksen kautta

    Lahtelainen Viivi Elomaa aloitti kansantanssiharrastuksen kolmevuotiaana. Nyt jo 9 -vuotias tyttö tanssii Säpinä -ryhmässä. Viivi on löytänyt harrastuksensa myötä paljon uusia kavereita.

    ”Olen aina rakastanut tanssimista ja meillä on tosi hauskaa Säpinässä. Tässä ryhmässä on vaan tyttöjä. Lotta ohjaa meitä ja sillä on aina hyviä ideoita. Sen lisäksi hän on tosi reilu.”

    Täti houkutteli Roosa Kuisman mukaan kansantanssiharrastukseen kuusi vuotta sitten. Enää ei esiintyminen jännitä häntä ollenkaan.

    ”Tämä on ollut mukava harrastus ja olemme tanssineet yhdessä jo monta vuotta, vaikka minä olen 9 -vuotias. Viime vuonna olimme luokittelussa kultasarjassa. Se oli todella hieno juttu.”

    Äiti vei ensimmäiselle tanssitunnille

    ”Olin 4- vuotias, kun äiti vei minut ensimmäiselle tanssitunnille. Poikapari löytyi heti ja tanssimme yhdessä seuraavat 11 vuotta. Kun poika lopetti kansantanssin, niin minä jatkoin aikuisryhmässä”, toiminnanohjaaja Päivi Semeri kertoo.

    Semerin molemmat vanhemmat harrastivat kansantanssia ja sen vuoksi harrastus löytyi niin sanotusti luonnollisesti. Aviomies, parhaat ystävät sekä lasten kummit Semeri on löytänyt tämän yhteisön kautta

    ”Lapsuuden harrastuksesta on tullut minulle elämäntapa. Olen ollut seurassa toiminnanohjaajana yli 20 vuotta. Sen lisäksi olen ohjannut lasten ja nuorten ryhmiä sekä istunut johtokunnassa vuosia. Olen siis saanut aika paljon harrastukseni myötä. Enemppää ei voi oikein toivoa.”

    Lahdessa oli 1980 -luvulla kansantanssibuumi ja Lahden Tanhuujissa oli parhaimmillaan 1000 harrastajaa.

    ”Tänä päivänä Lahdessa voi harrastaa erilaisia tanssilajeja ja kilpailu on kovaa. On hienoa, että meillä on vielä yli 200 kansantanssijaa harrastustoiminnassa mukana. Hiphopit ja houset ovat ajan ilmiöitä, mutta kansantanssi on osa suomalaista perinteen siirtämistä jälkipolville.”

    Lahden Tanhuujien toiminnanohjaaja Päivi Semeri ja tanssija Mikko Semeri.

     

    Ujosta puupökkelöstä parkettien parhaimmistoon

    ”Isäni, joka on yksi Lahden Tanhuujien perustajajäseniä, innostui ohjaamaan lapsillensa laulu- ja tonttuleikkejä kotina. Ei hän liioin kysellyt lastensa innostusta asiaan. Tätä kautta olen itse löytänyt kansantanssiharrastuksen”, lahtelainen Mikko Semeri kertoo.

    Tästä ryhmästä muodostui hieman myöhemmin Semerin kuutoset, ensimmäinen lapsiryhmä Suomeen.

    ”Nuorisoseurayhteisö on ollut hieno kasvuympäristö minulle. Harrastus on tuottanut minulle aina iloa. Olen löytänyt tässä yhteisössä paljon kavereita ja ystäviä.”

    Semeri on kiitollinen siitä, että ujosta puupökkelöstä on tullut vuosikymmenten saatossa parkettien parhaimmistoa hyvän harrastuksen myötä.

    ”Ensimmäiset 20 vuotta harrastin kansantanssi Möysän Nuorisoseurassa ja Harjulan kansanopistolla. Parikymppisenä löysin Lahden Tanhuujat ja sen jälkeen se on ollut kotipesäni. Voin rehellisesti sanoa, että aikuisiällä kansantanssi on ollut hyvä kuntoilumuoto. Myös koordinaatiokyvyn ylläpito on tärkeä asia tällaiselle seniorille.”

    Aktiivisena ja luovana urheilumiehenä Semeri oli pitkään mukana myös seuran urheilutoiminnassa.

    ”Aloitimme tämän yhteisön kanssa MM -Mölkyn Lahdessa. Näitä kilpailuja oli hauska olla järjestämässä.”

  • Tanssiralli Oulussa 21.4. ja Lahdessa 28.-29.4. kutsuu nauttimaan tanssista!

    Tanssiralli Oulussa 21.4. ja Lahdessa 28.-29.4. kutsuu nauttimaan tanssista!

    Kansantanssin harrastajien kevään yhteinen kohokohta Tanssiralli starttaa viikon päästä Pohjankartanossa Oulussa ja meno siitä vain kiihtyy 28.-29.4. Lahdessa. Koko tapahtuman aikana nähdään yhteensä 49 lasten ja nuorten kansantanssiryhmää.

    Tanssirallissa yleisö saa nauttia hienoista esityksistä ja kannustaa taitavia nuoria kansantanssin harrastajia! Esitysten teemoja ovat tänä vuonna muun muassa erilaiset satumaailman hahmot, pelimaailma ja ystävyys. Tanssiralli -konsertteja järjestetään yhteensä seitsemän. Lippuja konsertteihin myydään ovella.

    Pohjoisen Tanssiralli:

    LAUANTAI 21.4 POHJANKARTANO OULU
    alle 12-vuotiaat 5 € / konsertti
    aikuiset 10 € / konsertti
    alle 4-vuotiaat ilmaiseksi

    Aikataulu:
    klo 10.30-12.15 Konsertti 1
    Esiintyjät: Ralli, Hippa, Kikatus, Soihtulan Loiste, Kepposet, Hyrrä, JunioriOttoset II, PikkuOttoset I
    klo 14.30-16.00 Konsertti 2
    Esiintyjät: Saikkurat ja Säpäkkäät, PikkuOttoset II, Monotokka II, Jutatokka, Kisurat, JunioriOttoset I ja Kipehnet

    Etelän Tanssiralli:

    alle 12-vuotiaat 5 € / konsertti tai 10 € / kaikki konsertit
    aikuiset 10 € / konsertti tai 25 € / kaikki konsertit
    alle 4-vuotiaat ilmaiseksi

    Aikataulu: 
    LAUANTAI 28.4.
    FELIX KROHN-SALI LAHTI
    klo 10-11.30 Konsertti 1
    Esiintyjät: Himpulat, Nillat ja Nuutit, Hilpakat, Haipakat, Lindat ja Leevit, Samut ja Saarat, Melske

    klo 14-15.30 Konsertti 2
    Esiintyjät: Jekku, Kaiku, Motoran Säpäkät, Motoran Nopsakat, Motoran Liipukat, Motoran Vinhakat, Hilipakat

    klo 17.15-18.15 Konsertti 3
    Esiintyjät: Karkelo, Keikaus, Kimara, Ellit ja Eemelit, Jippo

    SUNNUNTAI 29.4.
    FELIX KROHN-SALI LAHTI

    klo 10-11.30 Konsertti 1
    Esiintyjät: Kärkky, Jatuli, Jarmankka, Säpinä, Karkelo, Viima

    klo 14-15.30 Konsertti 2
    Esiintyjät: Pisarat, Mattien ja Maijojen Midit, Näpsäkät, Pauha, Vipinät, Mattien ja Maijojen Minit, Prikka, Ritinät

    Lisätiedot: www.nuorisoseurat.fi/tanssiralli