Suomen Nuorisoseurojen myöntämä Vuoden tanssiteko -tunnustus myönnettiin Folklandia-risteilyllä järjestetyssä Eläköön Folk! -gaalassa 13.1.2023 Elssa Antikaisen ja Hanna Poikelan teokselle Viimeinen sapiens. Valinta tehtiin mestarikansantanssija Antti Savilammen esityksestä, ja hän myös luovutti tunnustuksen.
Musiikin Viimeinen sapiens -teokseen on tehnyt Jarkko Martikainen. Teos kumpuaa tekijöidensä rohkeasta ajattelusta, uusien maailmojen näkemisestä ja pelottomuudesta. Teoksen tanssiensembleen kuuluu kansantanssin pitkän linjan harrastajia, ammattiin opiskelevia sekä kansantanssin ammattilaisia. Viimeinen sapiens yhdistää Haaga Folk Machine -yhtyeen ja Jarkko Martikaisen esittämän musiikin dynaamiseen ja intohimolla tehtyyn esittävään kansantanssiin.
Viimeinen sapiens on dystooppinen soiva kuvaelma, joka vie katsojan retkikunnan jäsenenä tarkkailemaan runneltua maailmaa, joka muuttuu pienen yhteisön valtapelien näyttämöksi missä yhteiskuntajärjestystä etsitään keskiajalta. Osana esitystä soivat Jarkko Martikaisen laulut kuin tuhon soundtrackina. Martikaisen taustalla soittavan Haaga Folk Machine -yhtyeen muusikot tuovat kansanmusiikin poljennon Martikaisen ikonisiin kappaleisiin.
Koreografia: Elssa Antikainen & Hanna Poikela Musiikki: Jarkko Martikainen & Haaga Folk Machine Tanssijat: Mitja Pilke, Jyrki Kontkanen, Anna Myllylä, Anni Kirppu, Anni Koponen, Béla Gazdag, Eeva-Maria Kauniskangas, Ella Rautamies, Emma Kantelinen, Emma Laitinen, Ida Kujala, Jenna-Riikka Mäkinen, Jyrki Kontkanen, Neea-Reeta Aaltonen, Nelli Terävä, Petri Heikinmatti, Rene Ounaslehto, Riina Hosio, Samuel Aaltonen, Samuel Tuisku, Sofia Timonen ja Tatu Aspelund Muusikot: Jarkko Martikainen, Anssi Salminen, Sami Zimmermann ja Tero Hyväluoma. Kuratointi: Milla Korja
Vuoden 2023 ohjaajiksi on valittu Veera Henttonen Jyväskylästä, Marja Jalli Koski Tl:stä ja Eveliina Pilke Joensuusta. Suomen Nuorisoseurojen Vuoden ohjaaja -tunnustukset jaettiin kansantanssi- ja kansanmusiikkifestivaali Folklandialla järjestetyssä Eläköön Folk! -gaalassa 13.1.2023.
Veera Henttosen persoona perustuu neljään kivijalkaan: osallisuuteen, yhdenvertaisuuteen, yhteisöllisyyteen ja moninaisuuteen. Häneltä taipuvat niin Knoppi-ohjaajakoulutukset kuin mentorointikin. Viime vuosina Veera on toiminut Keski-Suomen alueen luottokouluttajana ja keskittynyt Nuoret Vaikuttajat -ryhmän mentorointiin. Hyvä järjestötuntemus vain vahvistaa hänen ohjaajuuttaan.
Marja Jalli on jo kolmekymmentä vuotta luotsannut maineikasta Kööri-kuoroa. Tämä omatoiminen ja aikaansaava nainen sovittaa kappaleen kuin kappaleen kööriläisille sopivaksi, ja löytää kaikille sopivan äänialan laadusta tinkimättä. Marja ei tee itsestään numeroa, vaan saa letkeällä, mutta päättäväisellä otteellaan porukan puhaltamaan yhteen hiileen.
Eveliina Pilke on huippuluokan tanssinopettaja, jolla on monipuolisia taitoja ohjata eri-ikäisiä harrastajia. Hän on luova ja kekseliäs koreografi sekä kannustava ja tanssitaitoja kehittävä tanssinohjaaja. Viime vuonna kaikki Joensuun kaupungin 4.-luokkalaiset saivat kokea tanssin riemua ja onnistumisen elämyksiä Eveliinan ohjaamissa tanssityöpajoissa. Työssään hänelle on tärkeää vastuullisuus ja turvallisen toimintaympäristön luominen kaikille osallistujille.
Suomen Nuorisoseurat myöntää Vuoden ohjaaja -tunnustukset vuosittain. Niiden tarkoituksena on nostaa ohjaajan työn arvostusta ja kannustaa tekemään tätä arvokasta työtä jatkossakin. Hyvä ohjaaja innostaa, inspiroi ja opettaa. Tunnustukset luovuttivat Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Elina Weckström ja pääsihteeri Annina Laaksonen.
Kuvakollaasissa vuoden ohjaajat Eveliina Pilke (vas.), Marja Jalli ja Veera Henttonen.
Oppositiopuolueet Perussuomalaisten johdolla jättivät hallitukselle välikysymyksen nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin torstaina 8.12. Välikysymyksen mukaan Suomea on ravisuttanut kuluneen vuoden aikana poikkeuksellinen nuorten väkivalta-, ryöstö- ja jengirikollisuuden aalto etenkin pääkaupunkiseudulla sekä muissa isoissa kaupungeissa. Välikysymyksessä korostetaan maahanmuuttajataustaisten nuorten yliedustusta ja peräänkuulutetaan sekä kovia eli korjaavia että pehmeitä eli ennalta ehkäiseviä keinoja puuttua tilanteeseen. Keinoiksi mainitaan muun muassa poliisin ja lastensuojelun resurssien tuntuva kasvattaminen.
Keskiviikkona 14.12. Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi julkaisi lukuisten nuorisoalan toimijoiden yhteisen vetoomuksen kansanedustajille otsikolla ”Keskittykää nuorten syrjäytymisen juurisyihin, jättäkää jengipopulismi”, jossa toivotaan laajempaa keskustelua ja ratkaisuehdotuksia nuorten pahoinvoinnin syrjäyttämisen juurisyihin, ei yksittäiseen oireeseen, jota jengiytyminen ja sen mukanaan tuomat lieveilmiöt ovat. Haluamme osaltamme nostaa esiin harrastamisen roolin vastavoimana nuorten pahoinvoinnille, syrjäytymiselle, jengiytymiselle ja muulle epätoivotulle kehitykselle.
Niin nuorisoseuroissa, partiossa kuin 4H:ssa harrastaminen on lähtökohtaisesti edullista ja saavutettavaa, sillä järjestöjemme paikalliset toimijat tavoittavat lapsia ja nuoria niin kaupungeissa kuin maaseudulla. Järjestöt tavoittavat vuosittain yhteensä satoja tuhansia lapsia ja nuoria. Toimintamme on laadukasta, aikuisten tukemaa sekä lasten ja nuorten osallisuudesta kumpuavaa.
Vapaaehtoisten rooli on merkittävä ja lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus kasvaa harrastaessaan myös vastuutehtäviin. Näemme päivittäin toiminnassamme sen, miten turvalliseen harrastusyhteisöön kuuluminen lisää lapsen ja nuoren kokemusta siitä, miten hän on merkityksellinen osa omaa lähiyhteisöään sekä ympäröivää yhteiskuntaa. Harrastaminen lisää myös eri selvitysten mukaan hyvinvointia, auttaa ratkomaan ongelmia yhteistyössä, kantamaan vastuuta yhteisöstään, ja kasvattaa aktiiviseen kansalaisuuteen. Nuorisoseurojen kulttuuriharrastamisen vaikutusten arviointi osoitti, että jopa 75 % vastaajista kokee saaneensa harrastuksensa kautta uusia kavereita sekä kokee kuuluvansa porukkaan. Suomen Partiolaisten vaikuttavuustutkimuksen (2020) mukaan partiolainen sitoutuu 1,7 kertaa muita useammin yhteiseen etuun ja 2,2 kertaa useammin kokee vapaaehtoistyön tekemisen omassa yhteisössään tärkeäksi.
Vallitseva kolmoiskriisi eli ilmastonmuutos, koronapandemia sekä Venäjän hyökkäyssota ovat vaikuttaneet negatiivisesti varsinkin lasten ja nuorten tulevaisuususkoon. Valvontayhteiskunta ei poista ihmisten tarvetta tuntea olevansa tärkeä, ja sitä tunnetta voidaan vahvistaa vain positiivisilla kokemuksilla. Harrastukset tarjoavat mielekästä tekemistä ja omannäköisen porukan, johon kiinnittyä positiivisten kokemusten kautta. Toivomme kansanedustajien tunnistavan harrastusten ja aktiivisen kansalaisyhteiskunnan pahoinvointia ja syrjäytymistä ennaltaehkäisevän roolin keskusteluissa välikysymyksestä ja ylipäätään nuorten hyvinvoinnista.
Lasten ja nuorten harrastamiseen kannattaa satsata nyt. Näin voidaan tehokkaasti ennalta ehkäistä syrjäytymiskierrettä ja osattomuuden kokemusta.
Jäsenyys paikallisessa nuorisoseurassa tarkoittaa myös jäsenyyttä alueellisessa keskusseurassa tai aluetoimistossa sekä jäsenyyttä valtakunnallisessa järjestössä. Valtakunnallisen järjestön osalta Suomen Nuorisoseurojen valtuuston syyskokous hyväksyi 28.11. kokouksessaan viiden euron korotuksen per henkilöjäsen jäsenmaksuun. Vastaesityksiä hallituksen esitykselle korotuksesta ei tullut. Jokainen paikallinen nuorisoseura sekä alueellinen piirijärjestö eli keskusseura voi määritellä itse omat jäsenmaksunsa.
Jäseneduilla vauhtia toimintaan
Jäsenetujamme jäsenyhteisöille eli nuorisoseuroille ovat:
Työkalupakki – hurja määrä hyödyllisiä vinkkejä ja työkaluja toimintaan
Materiaalipankki – kaikki webinaarit, koulutukset ja muuta hyödyllistä jäsenseuroille
Edunvalvonta ja vaikuttaminen (mm. koronatuki seurantaloille, seurantalojen korjausavustukset, harrastamisen Suomen mallin kehittäminen, lasten ja nuorten osallisuus)
Kansalaisfoorumin kurssituki
Räätälöity tuki seura- ja harrastustoimintaan asiantuntevien työntekijöiden toimesta
Graafinen työ kuten apu julisteissa tai muissa graafisissa töissä jäsenseuroille osana viestinnän palvelulupausta, ota yhteys: graafikot@nuorisoseurat.fi
Jäsenetujamme nuorisoseurojen henkilöjäsenille:
Scandic-hotellit: Jäsenetuna -10 % päivän hinnasta.
TallinkSilja: Uudet kanta-asiakkaat suoraan ClubOne-etuohjelman Silver-tasolle.
Vierumäki: Majoituksesta -10 %
Storytel-palvelu: 30 päivän ilmainen kokeilujakso uusille käyttäjille
Suomen hostellijärjestö: Automaattisesti -10 % majoitusalennus verkoston hostelleissa Suomessa.
Kostyymi-pukuvuokraamo: Nuorisoseuralaisille omat hinnat vuokratuotteissa.
Nuorisoseurat-verkkolehti neljä kertaa vuodessa. Jos haluat lehden suoraan sähköpostiisi, käy tilaamassa se täältä.
Tarkemmat tiedot jäseneduista löytyvät Seuralainen-portaalista, joka kannattaa ottaa käyttöön! Uusia jäsenetuja neuvotellaan parhaillaan, ja niistä tiedotetaan pikimmiten.
Olemassa olevia jäsenetujamme pääsee katsomaan myös kotisivultamme. Lisäksi tämän linkin kautta voi ehdottaa uusia jäsenetuja.
Vuoden 2023 alusta alkaen jokaiselle nuorisoseuralaiselle lähetetään henkilökohtainen kirje järjestöstä, jossa on järjestöuutisten lisäksi ajankohtaista tietoa jäseneduista. Nuorisoseuroille suunnattuja ajankohtaisuutisia voi seurata Seuraposti-uutiskirjeistä, joita julkaistaan 5-6 kertaa vuodessa.
Jäsenmaksu vahvistaa kaikkia nuorisoseuroja
Jäsenmaksun peruste on kattavien jäsenetujen lisäksi kuuluminen yhteiseen nuorisoseuraperheeseen. ”Santeri Alkio valoi meille aatteellisen perustan, jossa olemme kollektiivi. Jokaisella on oikeus kehittyä tässä kollektiivissa sekä kasvaa erilaisiin rooleihin. Oman hyödyn lisäksi eli ”mitä minä saan?” on myös syytä nähdä yhteisö ja sen tarpeet meidän ohjaavana voimanamme. Ilman kollektiivia ja yhteisöllisyyttä ei voida puhua meistä, nuorisoseuralaisista”, toteaa järjestön väistyvä puheenjohtaja Ragni Reichardt.
Vuoden tauon jälkeen pääsimme jälleen kouluttamaan uusia ohjaajia, kun KNoppi -ohjaajakoulutus käynnistyi viime viikonloppuna Helsingissä. Mukana koulutuksessa on kymmenen nuorta kuudesta eri paikallisseurasta. Koulutus kestää kolme viikonloppua ja siihen sisältyy myös ohjausharjoittelu.
KNoppi on nuorisoseurajärjestön ohjaajien peruskoulutus, joka antaa valmiudet lasten ja nuorten kerhojen ja ryhmien ohjaamiseen nuorisoseuroissa. KNoppi –koulutus ei tähtää tietyn harrastusalan taitoihin, vaan sen tehtävänä on antaa perusvalmiudet ohjaajana toimimiseen. Koulutus koostuu neljästä osasta: Ohjaajana toimiminen, ohjaaja kasvattaja, ohjaajana nuorisoseurassa ja ohjaajana kehittyminen.
Ohjaajakoulutus käynnistyi viime lauantaina Munkkivuoren nuorisotalolla. Koulutuksen vetäjinä toimivat toiminnanohjaajat Pirita Laiho ja Johanna Lindstam. Lauantaina kurssin sisältönä olivat seuraavat aiheet; tutustumisleikit, kurssilaisten yhteiset pelisäännöt, ulkoleikit, millainen on hyvä ohjaaja sekä ohjaajan vastuu ja tehtävät. Lisäksi illan aika suunniteltiin oma kerho; sisältö, mainostus, toimintavuosi, lukukausi, yksi kerhokerta ja budjetti. Illan päätteeksi tehtiin myös askarteluhommia sekä valmistettiin yhdessä pizzaa iltapalaksi.
Yhdessä sovitut pelisäännöt.
Sunnuntaina koulutuksen sisältöjä olivat muun muassa kerhon turvallisuus (turvallisemman tilan periaatteet), lapsen kehitys ja osallisuus, leikin tavoitteet ja valinta sekä ryhmän roolit. Koulutuksessa käytettiin paljon toiminnallisia tehtäviä ja pyrittiin mahdollisimman rentoon yhdessäoloon.
Knoppilaiset pohtivat yhdessä annettua tehtävää.
Ensimmäinen KNoppi -viikonloppu on nyt vietetty ja knoppilaiset lähetetty kotiin kotitehtävien kanssa. Heille jäi tehtäväksi tutustua tarkemmin omaan seuraan sekä valmistautua ohjaamaan leikki muille knoppilaisille. Seuraava koulutusviikonloppu on tammikuussa. Silloin paikkana toimii Lahdessa Hannunsali ja aiheina muun muassa yhdenvertaisuus ja unelmien nuorisoseura.
Kiitos aktiivisille knoppilaisille mukavasta viikonlopusta ja nähdään tammikuussa Lahdessa!
Tänään eletään elokuun (ja kesän) viimeistä päivää. Toivottavasti sinulla oli hyvä kesä! Nyt on aika kääntää katseet tulevaan syksyyn ja runsaaseen tapahtuma- ja webinaaritarjontaan.
Syyskuun alussa järjestetään mielenkiintoisia webinaareja. Tiistaina 6.9. aiheena on Vastuullisuus ja kestävä kehitys. Mitä vastuullisuudella ja kestävällä kehityksellä tarkoitetaan? Millaisia toimia se vaatii nuorisoseuroilta? Miten seurojen toiminnasta voi tehdä ilmastoystävällisempää? Tilaisuudessa saa hyviä vinkkejä sekä kiinnostavia esimerkkejä aiheeseen liittyen.
Toinen kiinnostava webinaari on Rahat jakoon! -webinaari ke 14.9. Aiheena on erilaiset avustukset, jäsenedut ja seurojen varainhankinta. Kannattaa tulla kuulolle! Kaikkiin webinaareihin pääset ilmoittautumaan tapahtumakalenterin kautta.
Jos et halua osallistua virtuaalisiin kohtaamisiin webinaareissa tai Iltateehetkessä (ke 21.9.), niin nähdäänkö Tanssitoimijoiden tapaamisessa Hollolassa syyskuun lopulla tai Aluefoorumissa lokakuun lopulla? Olisi kiva jutella ja vaihtaa kuulumisia. Toiminnanohjaajan työssä parasta on ihmisten kohtaaminen ja toivoisinkin näkeväni teitä näissä tapaamisissa.
Hyvää alkavaa syksyä, toivottelee toiminnanohjaaja Johanna
Etelä-Suomen nuorisoseurojen nuoret vaikuttajat kokoontuivat viikonloppuna Lahteen ideoimaan ja suunnittelemaan millaisiin asioihin haluaisivat tulevaisuudessa vaikuttaa. Esiin nousi niin presidentin kuin ministerienkin tapaaminen, vierailu Brysselissä Eu:n pääkonttorissa sekä tutustuminen YK:n toimintaan. Vaikuttamisesta puhuttiin monelta kantilta, miten voin itse vaikuttaa esimerkiksi kulutusvalinnoilla tai miten pukeutumisella voi vaikuttaa.
“Kävimme yhteisesti läpi mitä on vaikuttaminen ja suunnittelimme ryhmissä missä asioissa voimme vaikuttaa. Tämän lisäksi tutustuimme toisiimme, nauroimme ja pelasimme mahtavia pelejä.”
Ryhmätehtävä; Mihin vaikuttamisalueisiin haluaisin tutustua
Viikonloppu oli tiivis aloituspaketti, joka jatkuu noin puolentoista vuoden ajan. Nuoria kiinnostaa niin kansalaisvaikuttaminen kuin somessa, järjestössä, politiikassa ja perinteisessä mediassa vaikuttaminen. Myös mielenosoitukseen heräsi kiinnostus osallistua. “Itselle jäi todella hyvä fiilis viikonlopusta. Sain uusia kavereita ja sain olla oma itseni.” “Kokemuksena Etelän vetelin live tapaaminen oli ihana. Opin paljon muista uusia asioita ja opin myös itsestäni viikonlopun aikana.”
Mikä on Etelän vetelät? Sen on ryhmän itse itselleen antama nimi. Nimen valinnasta suoritettiin suljettu lippuäänestys, ja samalla käytiin läpi hiukan virallisten vaalien järjestämistä.
Nuoret Nuorisoseuravaikuttajat on Erasmus+ (KA154-YOU) Youth participation activities hanke, jonka tarkoituksena on valmentaa 15-25-vuotiaita nuorisoseurojen harrastajia kansalaisyhteiskuntaan, järjestötoimintaan sekä vaikuttamiseen. Hankkeen tavoitteena on tukea alueellista ja valtakunnallista nuorten osallisuutta heitä itseään koskevassa päätöksenteossa. Tavoitteena on kasvattaa uusia nuorisoseuravaikuttajia mukaan järjestöhallintoon ja lisätä nuorten vaikuttamismahdollisuuksia järjestömme joka tasolla.
Artikkelin pääkuvassa on annettu tehtävä, jossa pohditaan, vaikuttaako pukeutuminen? Kaksi henkilöistä on menossa hautajaisiin, kaksi toimii jäätelökioskissa myyjänä. Kuvassa on myös kaksi opettajaa, kaksi palaveriin osallistujaa, kaksi henkilöä, jotka yrittävät päästä linnan juhliin ja kaksi, jotka ovat menossa ryhmäliikuntatunnille. Puvut on lainattuPukuvuokraamo Kostyymistä
Vuoden Hermanska on Liisa Kuusela-Opas Klaukkalasta, Uudeltamaalta. Suomen Nuorisoseurojen myöntämä valtakunnallinen tunnustus jaettiin sunnuntaina 3.4.2022 H-kiltapäivien yhteydessä Rovaniemellä. Kuusela-Opas on tehnyt mittavan ja pitkän nuorisoseurauran niin paikallisella, alueellisella kuin valtakunnallisellakin tasolla.
“Tämä tunnustus tuli minulle yllätyksenä, mutta olen kovin otettu. Olen jo kolmannen polven nuorisoseuralainen. Tätä olen harrastanut koko ikäni”, kertoo Kuusela-Opas.
Liisa Kuusela-Opas on syntynyt Kurikassa 1945, mutta muutti jo perheensä mukana vauvana isänsä kotipitäjään Kauhajoelle. Nuorisoseuraura urkeni vuonna 1961, kun hän liittyi isovanhempiensa perustamaan Kokon Nuorisoseuraan, jossa toimi seuran sihteerinä ja harrasti sekä ohjasi kansantanssia.
Kuusela-Oppaan tie vei muutaman Helsingissä vietetyn vuoden jälkeen Klaukkalaan 70-luvun alussa, ja hän liittyi miehensä kanssa Klaukkalan Nuorisoseuraan. Tunnustus tuli sikälikin merkittävään aikaan, sillä hänen nykyinen kotiseuransa täyttää tämän vuoden marraskuussa kunnioitettavat 100 vuotta. Liisa Kuusela-Opas on toiminut seurassa varsin monella tasolla: kansantanssiharrastajana ja -ohjaajana, opinto-ohjaajana, varapuheenjohtajana sekä varsinaisena puheenjohtajana. Hän on myös erittäin ahkera talkoolainen.
Liisa Kuusela-Opas on vaikuttanut oman seuransa ulkopuolellakin. Hän on toiminut Kalevan Nuorten Uudenmaan piirin johtokunnassa useita kausia. Lisäksi hän on ollut peräti 12 vuoden ajan varapuheenjohtaja Kalevan Nuorten Uudenmaan piirin ja Uudenmaan Nuorisoseurojen Liiton yhteisessä johtokunnassa. Suomen Nuorisoseurojen valtuustossa hän istui kaksi kuusivuotiskautta.
H-kilta-toiminta on hänelle varsin tuttua: hän oli kolme vuotta H-killan sihteerinä ja yli 15 vuotta Uudenmaan H-killan varapuheenjohtajana. Liisa Kuusela-Opas on saanut Suomen Nuorisoseurojen kultaisen ansiomerkin vuonna 2006 ja H-arvon 1995. Uudenmaan Hermanskaksi hänet valittiin 2011.
Hermanni ja Hermanska ovat ansioituneille nuorisoseuralaisille myönnettäviä arvonimiä, joita on myönnetty vuodesta 1966 alkaen. Nuorisoseurajärjestön ensimmäiseksi Hermanniksi kutsuttiin tasavallan presidentti Urho Kekkonen ja Hermanskaksi rouva Sylvi Kekkonen.Vuoden Hermannin tai Hermanskan Suomen Nuorisoseurojen hallitus valitsee vuosittain arvonimen saaneista henkilöistä.
Nimeni on Annina Laaksonen ja aloitin Suomen Nuorisoseurojen pääsihteerinä 6.4. Aloitin tehtävässäni koronapandemiasta johtuvan poikkeustilan aikana ja täten olen ottanut tehtävää haltuun etänä, pitkältä Teams-yhteyden välityksellä. Olen saanut aivan tosi lämpimän vastaanoton, ja kiitos siitä kuuluu teille kaikille. Toivon mukaan pääsemme tapaamaan pian kasvotusten!
Tässä muutamia ajankohtaisia asioita:
Kysely koronan vaikutuksista paikallisseuroille
Meille Nuorisoseuroissa on äärimmäisen tärkeää kuulla, mitä
sinulle ja paikallisseuroille kuuluu juuri nyt, kun Suomi ja koko maailma elää
keskellä pandemian aiheuttamaa poikkeustilaa. Aluetoimistojen ja keskusseurojen
työntekijät ovat jo kyselleet kuulumisianne, mutta kohdennettujen tukitoimien
vuoksi julkaisemme nyt kyselyn, johon toivomme kaikkien paikallisseurojen
vastaavan. Vastaamisaikaa on keskiviikkoon 6.5. saakka.
Kyselyyn vastaaminen vie 5–10 minuuttia ja toivomme, että
yksi henkilö per nuorisoseura vastaa siihen. Vastaajalla tulisi olla hyvä
kokonaiskuva tilanteesta paikallisseuran osalta.
Apuraha on tarkoitettu digitaalisten
sisältöjen tuottamiseen ja niiden jakamiseen eri alustoilla sekä
digitaalisuutta hyödyntäviin kokeiluihin ja/tai omien toimintatapojen
kehittämiseen.
Apuraha on tarkoitettu ammattimaisesti
toimiville kulttuurintekijöille kirjallisuuteen, taiteeseen ja
kansanvalistukseen. Apurahaa voivat hakea yksityishenkilöt ja työryhmät.
3)
Mesenaatti.me – oman joukkorahoituskampanjan käynnistäminen
Voit laatia omalle yhteisöllesi oman
joukkorahoituskampanjan pienellä vaivalla. Tämä on yksi kanava kerätä tukea
paikallisilta ihmisiltä. Lisätietoa löydät täältä.
Tämän lisäksi tulemme hakemaan keskitetysti Opetus-ja
kulttuuriministeriön koronatukea, jonka hakuajan pitäisi avautua
huhti-toukokuun vaihteessa. Tähän hakuun tarvitsemme erityisesti tietoja
paikallistason taloudellisista tappioista, joita kyselyssä kerätään, jotta
osaamme kohdentaa myös mahdollisen taloudellisen tuen oikein. Kaikenlainen
tieto koronan vaikutuksista on siis erittäin tärkeää, joten vastaathan
kyselyyn!
Suosittelemme myös seuraamaan kuntien ja alueellisten
rahoittajien mahdollisia korona-apuhakuja. Käännythän aluetoimistojemme,
keskusseurojen tai liiton toimihenkilöiden puoleen mikäli tarvitset apua
rahoitushauissa!
Kotiseutuliiton
uusi avustushaku
Haluamme
myös vinkata teille Suomen Kotiseutuliiton uudesta avustushausta. Heidän
toteuttamansa Kotiseudulle-keräyksen apurahojen haku avataan elokuussa 2020.
Kotiseudulle-apuraha on tarkoitettu uutta luovaan ja toimintaa kehittävään
kotiseututyöhön. Apurahat ovat suuruudeltaan 500–3000 euroa. Vuonna 2020
jaetaan noin 15 000 euron edestä apurahoja.
Apurahoja
myönnetään
uudenlaisen kotiseututyön toimintamallien kehittämiseen ja levittämiseen
kestävää kehitystä edistävään kotiseututyöhön ja siihen liittyvien toimintamallien kehittämiseen ja levittämiseen
asukkaiden tasavertaisuutta ja kulttuurista moninaisuutta huomioivaan kotiseututyöhön ja siihen liittyvien toimintamallien kehittämiseen ja levittämiseen
alueellisiin koulutus- tai kehittämistapahtumiin tai viestintäkampanjoihin edellä mainituista teemoista
Etusijalla
ovat toimintamallit, joita muutkin yhdistykset voivat ottaa käyttöön.
Avustettavien kohteiden valinnassa painotetaan hankkeita, jotka vaikuttavat
kotiseututyöhön myönteisesti myös muualla kuin pelkästään hakijayhteisössään.
Aikataulu: Hakuaika on elokuu.
Kotiseutuliiton hallitus päättää apurahojen saajista lokakuun lopulla.
Päätökset julkistetaan marraskuussa, jonka jälkeen rahoitus on hakijan
käytettävissä. Käyttöaikaa on seuraavan kalenterivuoden loppuun saakka.
Apurahaa ei
myönnetä hakijayhteisön perustoimintaan tai vuotuisiin tapahtumiin. Apurahaa
voidaan myöntää suuremman hankkeen osarahoitukseksi. Apuraha voi kattaa
vain todellisia kuluja, joista syntyy tosite. Hyväksyttyjä kuluja ovat muun
muassa materiaalikulut, palkkiot, palkat ja ostopalvelut.
Hakijan
tulee
olla rekisteröity yhteisö, jolla on takanaan vähintään yksi raportoitu
toimintavuosi toimintakertomuksineen ja tilinpäätöksineen.
Minulla on ilo kertoa, että olemme lähteneet mukaan
Erätauko-säätiön, Valtiovarainministeriön ja DialogiAkatemian käynnistämään Poikkeusajan
dialogit -tempaukseen, jonka tarkoituksena on tarjota digitaalisia alustoja
rakentaville keskusteluille, joissa pääsee myös kertomaan kokemuksistaan ja
ennen kaikkea kuulemaan toisten ajatuksia poikkeusajasta. Voit lukea lisää
menetelmästä osoitteessa www.eratauko.fi.
Dialogin eli rakentavan vuoropuhelun tarkoituksena on syventää ymmärrystä ja
kuulla erilaisia näkökulmia aiheeseen kuin aiheeseen. Dialogi ei pyri
konsensukseen tai ratkaisuihin, vaan tarjoaa avoimen ja tasavertaisen tilan
keskustelulle.
Järjestämme Teams-ohjelmaa hyödyntäen neljä keskustelua,
joista kaksi järjestetään yhteistyössä Kansalaisfoorumi SKAF:n ja heidän muiden
jäsenjärjestöjensä kanssa. Haluamme myös haastaa kaikki paikallisseurat mukaan
järjestämään dialogeja verkossa tämän poikkeusajan aikana ja tarjoamme siihen
räätälöityä sparrausta. Ensin kannattaa tulla mukaan osallistujaksi!
Keskustelut vetää pääsihteeri Annina Laaksonen ja SKAF:n kanssa yhdessä
toteutettavissa dialogeissa toisena vetäjänä toimii Kansalaisfoorumin
pääsihteeri Anneliina Wevelsiep.
Dialogit pidetään:
ke 6.5. klo 17.00–18.30, aiheena ”Millaista elämä
poikkeusajan Suomessa on sinulle juuri nyt?” (vain nuorisoseuralaisille)
to 21.5. klo 17.00–18.30, aiheena ”Millaista elämä
poikkeusajan Suomessa on sinulle juuri nyt?” (vain nuorisoseuralaisille)
ti 26.5. klo 17.00–18.30, aiheena ”Harrastustoiminta
poikkeusaikana” (yhteistyössä SKAFin kanssa)
ti 9.6. klo 17.00–18.30, aiheena ”Vapaaehtoistoiminta
poikkeusaikana” (yhteistyössä SKAFin kanssa)
Voit ilmoittautua mukaan suoraan Anninalle sähköpostitse, annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi.
Mukaan mahtuu kerrallaan 3–15 osallistujaa. Linkki keskusteluihin lähetetään
suoraan kaikille ilmoittautuneille.
Järjestämme tarpeen mukaan lisää keskusteluja sekä sparraamme
omien keskustelujen järjestämisessä.
Tarkista sähköpostisi (myös roskapostilaatikko) ja lue tuoreimmat nuorisoseurauutiset helposti ja kootusti!
Nuorisoseuraposti on järjestön sisäisen viestinnän väline ja osoitetiedot poimitaan Nuorisoseurarekisteristä. Tilaajaksi voi liittyä vapaasti myös kaikki halukkaat!
