Hanna-Maija Perttola on valittu Etelä-Suomen vuoden nuorisoseuralaiseksi seuraavin perustein (Pornaisten Pohjoisen Nuorisoseuran perustelut):
Hanna-Maija eli Hannis on Pornaisten Pohjoisen Nuorisoseuran toiminnan ahkera ja monipuolinen toimija. Hän on jo vuosia toiminut muun muassa johtokunnan jäsenenä, kesäteatterin tuottajana ja organisoinut lasten harrastustoimintaa. Lisäksi hän toimii nuorisoseurassa Vintiö -hankkeen vastuuhenkilönä.
Hannis on ahkera talkoolainen ja idearikas toiminnan kehittäjä. Hän pyörittää Pornaisten Pohjoista Nuorisoseuraa intohimolla, kunnianhimoisesti ja sydämellä. Hän on kuulunut nuorisoseuraan nuoruusvuosistaan lähtien ja ollut jo alusta lähtien monessa mukana; muun muassa vetänyt kerhotoimintaa ja kursseja sekä Luova Lava -leirejä. Hanniksen sydän sykkii nuorisoseuratyölle! Ilman Hannista Pornaisten Pohjoisesta Nuorisoseurasta puuttuisi todella iso pala, ahkera työmyyrä sekä aina iloinen ja kaikille ystävällinen toimija.
Vuoden nuorisoseuralainen -tunnustus ojennettiin tänään Hanna-Maijalle Pornaisissa. Tunnustuksen saajan on päättänyt alueemme valtuutetut Anu Toropainen ja Hilma Vaara.
Alueellisessa tanssirallissa nähtiin lauantaina 14 upeaa ja hyvin harjoiteltua esitystä. Tanssirallin raadissa palautetta antoivat tanssinopettajat Salla Korja ja Jukka Saari.
Yleispalaute
Tanssirallin raati kiittää kaikkia esiintyjiä. Esityskokonaisuudet olivat hyvin harjoiteltuja, ohjelmiin oli selvästi panostettu. Tilan käyttö oli monipuolista ja laajaa, tanssitila oli ryhmillä hyvin hallussa. Lisäksi esityksissä nähtiin paljon erilaisia askelikkoja, kuvioita ja otteita. Esitysten monipuolisuus ilahdutti raatia, esitykset olivat vaihtelevia ja monipuolisia. Ja mikä on aina kiva huomata, esitykset oli mietitty alusta loppuun asti. Sisääntulot ja poistumiset kuuluvat olennaisesti esitykseen. Ne sisälsivät myös yllättäviä elementtejä. Se, että oli sovittu että kumarretaan ja mennään reippaasti pois tai jos kävellään juonnon aikana sisälle, niin sitten kävellään reippaasti.
Asut olivat kautta linjan tosi huoliteltuja, niihin oli panostettu ja ne tukivat eri esityskokonaisuuksia. Samoin hiuksissa oli upeita kampauksia ja ne, joilla meikkejä oli, oli esityskokonaisuuksia tukevia.
Laulua oli ilahduttavan monella ryhmällä. Laulut olivat reippaita ja kuuluvia. Rekvisiitan ja välineiden käyttö oli mietitty harkitusti ja hyvin.
Siiri Kakko ANSA -näytelmän jälkeen juuri tunnustuksen saaneena.
Etelä-Suomen alueella on jo useita vuosia palkittu vuoden ohjaaja. Tänä vuonna tunnustuksen sai Lahden Harrastajateatterin perustaja ja ohjaaja Siiri Kakko. Siiri on lahtelainen teatterintekijä, joka on valmistunut Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemiasta teatteri-ilmaisun ohjaajaksi. Siiri ohjaa teatterin lisäksi myös kansantanssia.
Lahden Harrastajateatterin näyttelijät kuvaavat Siiriä ohjaajana seuraavasti: ”Siirillä on hyvä huumorintaju, hän jaksaa olla iloinen ja positiivinen. Siiri antaa selkeät ohjeet ja tietää mitä haluaa. Hän malttaa odottaa tulosta ja luottaa kunkin omaan prosessiin. Siiri ohjaa aina ilon ja positiivisuuden kautta, ei koskaan nolaten. Hän antaa näyttelijöiden käyttää omaa persoonaa ja kokeilla omia ideoitaan. Siiri saa aikaan tunteen, että kaikki ovat yhtä arvokkaita ja tärkeä osa lopputulosta.”
Valinnan vuoden ohjaajaksi tekivät Etelä-Suomen kaksi valtuutettua: Anu Toropainen Hollolasta ja Hilma Vaara Kerkkoosta. Tunnustus ojennettiin tänään Siirille Lahden Harrastajateatterin ANSA -näytelmän ensi-illassa Vaahterasalissa.
Etelä-Suomen Knoppi -ohjaajakoulutuksen toinen osa järjestettiin Meriharjun leirikeskuksessa helmikuun ensimmäisenä viikonloppuna. Paikalla oli kahdeksan innokasta ohjaajaopiskelijaa sekä kolme kouluttajaa. Lisäksi Meriharjun alueella liikkui neljä DofE -seikkailijaa suorittamassa hopeatason harjoitusseikkailua yhdessä ohjaajiensa kanssa.
Knoppi -ohjaajakoulutuksessa leikitään paljon. Kuvassa menossa musiikkileikki.
Lauantaiaamu aloitettiin kertaamalla, mitä olimme jo edellisellä jaksolla marraskuussa tehneet Lahdessa. Muistelimme toistemme nimiä sekä leikimme muutaman nimi- ja tutustumisleikin. Kerrattiin myös Turvallisemman tilan periaatteet ja yhdessä tehdyt säännöt. Ryhmän yhteiset ”knoppi -periaatteet” (säännöt) sisältävät muun muassa kohdat: ”puhutaan ystävällisesti”, ”otetaan kaikki mukaan” ja ”pidetään kivvaa!”.
Lauantain muita käsiteltyjä aiheita olivat muun muassa ohjaaja turvallisuuden lisääjänä, lapsen erilaisuuden huomioiminen, ongelmatilanteiden ratkaisu sekä ohjaajan tehtävät omassa seurassa. Ohjaajan on hyvä miettiä jo etukäteen, miten toimii jos esimerkiksi harrastusryhmässä esiintyy kiusaamista tai ryhmä on täysin villiintynyt. Knoppi -ohjaajakoulutuksessa näitä tilanteita harjoiteltiin pienillä näytelmillä. Ohjaajaopiskelijat tekivät pienissä ryhmissä kohtauksia, jossa ongelmatilanne syntyy ja muut pääsivät arvaamaan, mistä ongelmasta on kyse ja miten he ratkaisisivat tilanteen. On aina ihana huomata, miten meidän nuoret ohjaajat heittäytyvät tällaisiin harjoituksiin!
Lauantaina kävimme myös ulkoilemassa DofE -harjoitusseikkailijoiden kanssa. Harjoittelimme yhdessä retkikeittimen käyttöä kuumentamalla vettä kaakaota varten. Tulevana kesänä näillekin taidoille on käyttöä, kun Knoppi -koulutuksen viimeinen jakso suoritetaan retkeilemällä Mikkelissä. Samalla Knoppi -nuoret suorittavat valmiiksi myös DofE -ohjelman (The Duke of Edinburgh´s International Award) pronssisen tason.
Retkikeittimen käyttö on retkeilyn perustaitoja.
Knoppi -ohjaajakoulutuksen iltaohjelmaan kuului unelma -nuorisoseuran rakentaminen sekä oman pizzan valmistus. Yhdessä sovittiin, että hiljaisuus alkaa klo.23:00. Kiitos vastuulliset ohjaajaopiskelijat, kaikki saimme hyvät yöunet!
Sunnuntaina aamupalan jälkeen leikimme kurssilaisten omia leikkejä ja jokainen pääsi vuorollaan ohjaamaan muulle ryhmälle leikin. Tärkeintä oli antaa ohjauksen jälkeen palaute: mikä onnistui ja mitä voisi vielä kehittää. Kurssilla pyritään aina luomaan turvallinen ilmapiiri, että jokainen kurssilainen uskaltaa sanoa oman mielipiteensä sekä rohkaistuu antamaan palautetta.
Iltapäivällä olimme kaikki väsyneitä, mutta onnellisia viikonlopun kurssista. Kurssilaisilta saatu palaute lämmittää kouluttajien mieltä vielä pitkään. Kokonaisarvosana kurssista oli 4,75 / 5. Lisäksi saatiin sanallista palautetta: ”tääl oli kivaa ja oli hyviä ruokia, 10 pistettä ja papukaijamerkki”.
Seuraavan kerran tapaamme toukokuussa Teamsin välityksellä ja suunnittelemme tulevaa seikkailua. Varsinainen seikkailu alkaa kesäkuun alussa Mikkelissä!
Ramppikuume – Valtakunnalliset Nuorisoteatteripäivät järjestetään Kankaanpäässä 19.-21.4. ja ilmoittautuminen tapahtumaan on auki 31.3. asti. Tapahtuma tarjoaa 13-20-vuotiaille nuorille ainutlaatuisen mahdollisuuden esiintyä, nähdä nuorisoteatteriryhmien esityksiä ympäri Suomen sekä kouluttautua alan ammattilaisten ohjauksessa.
Ramppikuume koostuu esityskatselmuksesta ja koulutuspajoista. Tänä vuonna koulutuspajat ovat yksipäiväiset eli perjantaina ja lauantaina osallistutaan eri koulutuspajoihin. Tapahtumaan ja koulutuspajoihin voi ilmoittautua, vaikka itsellä ei olisi katselmuksessa esitystä tai kuuluisi mihinkään nuorisoteatteriryhmään.
Ilmoittautuminen tehdään lomakkeella. Ryhmien on hyvä huomioida, että jokainen osallistuja täyttää oman ilmoittautumisensa.
Uutena ohjelmana OFF RAMPPIKUUME
Tänä vuonna Ramppikuume tarjoaa mahdollisuuden esittää lyhyitä, maksimissaan 15 minuutin pituisia esityksiä esityskatselmuksen ulkopuolella.
OFF RAMPPIKUUMEESEEN toivotaan ensisijaisesti helposti liikuteltavia ja kevyttä kalustoa hyödyntäviä esityksiä. Esitys voi olla teatteria, sirkusta, kuunnelma, tanssia, pantomiimia, lavarunoutta, spoken word, improvisaatiota, stand upia, musiikkia, räppiä, mitä ikinä haluatte! Se voi olla jo valmis esitys tai tätä varten valmistettu.
Esitystä voi tarjota Ramppikuumeen ilmoittautumislomakkeella 1.-31.3. oman ilmoittautumisen yhteydessä.
Ohjelman ytimessä valtakunnallinen nuorisoteatterikatselmus
Nuorisoteatteriryhmät saivat hakea esityksillään Ramppikuumeen esityskatselmukseen 18.2. saakka ja hakemuksia tuli yhteensä huikeat 18.
Tänä vuonna katselmukseen haki moni ryhmä sekä muutamia monologiesityksiä, eri mittaisilla esityksillä. Tarjolla on monipuolisia esityksiä omista teksteistä uudelleen versioituihin klassikoihin.
Nuorista koostuva RamppiRaati katsoo hakeneet esitykset läpi ja tekee esivalinnat tapahtuman katselmukseen valittavista esityksistä. RamppiRaati antaa jokaiselle katselmukseen hakeneelle ryhmälle kirjallisen palautteen ja valitut ryhmän julkistetaan maaliskuussa.
Hallitustunnustelut aloittanut Petteri Orpo sai viime viikolla muilta puolueilta vastauksia esittämiinsä tunnustelukysymyksiin. Puolueiden vastauksissa useammissa mainitaan sekä lasten ja nuorten harrastaminen että kulttuurin merkitys. Esitämmekin, että tulevassa hallitusohjelmassa tulisi lisätä lasten ja nuorten mahdollisuuksia kulttuurin harrastamiseen hallituspohjasta riippumatta.
Kokoomus haluaa luoda kulttuurialan kasvustrategian, joka huomioi niin kulttuurialan rahoituksen kuin sen merkittävän kasvupotentiaalin. Lasten ja nuorten kulttuurin harrastamista puolueen vastauksissa ei sellaisenaan mainita.
Perussuomalaiset toteavat vastauksissaan, että suomalaisen kulttuuriperinnön säilyminen on tärkeää varmistaa ja myös mahdollistaa tavallisille kansalaisille aitoja kulttuurielämyksiä. Lisäksi vastauksissa todetaan, että harrastustoiminta esimerkiksi urheiluseuroissa on erittäin tärkeää. Puolue on myös huolissaan harrastamisen kustannusten noususta.
Sosialidemokraattien vastausten mukaan harrastukset ovat elintärkeitä lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta. SDP haluaa uudistaa koulupäivän rakennetta siirtymällä joustavaan koulupäivään, jossa on mukana maksutonta kerho- ja harrastustoimintaa. SDP haluaa myös tasata harrastamiseen liittyvää eriarvoisuutta. Matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia on lisättävä ja harrastamisen kalleuteen pureuduttava. Lisäksi SDP tavoittelee pitkällä aikavälillä kulttuurin rahoituksen kasvattamista osana valtion budjettia ja on sitoutunut siihen, että valtion rahoitus kulttuurille nousee yhden prosentin tasolle.
Vihreät näkee, että kulttuurin ja taiteen rahoitus on saatava kasvu-uralle kohti yhtä prosenttia valtion budjetista, ja tätä ohjaamaan tulisi laatia kulttuuripoliittinen selonteko. Vihreät panostaisi kotoutumista ja osallisuutta vahvistavaan nuorisotyöhön ja kehittäisi harrastamisen mallia tukemaan erityisesti niiden lasten ja nuorten harrastamista, jotka muuten jäisivät harrastustoiminnan ulkopuolelle.
Vasemmistoliiton mukaan harrastamisen Suomen mallia tulee edelleen kehittää, jotta kaikille lapsille ja nuorille voidaan taata harrastusmahdollisuuksia liikunnan ja kulttuurin parissa. Puolue haluaa toteuttaa taiteen perusopetuksen kokonaisuudistuksen, jossa rahoituksen kokonaistasoa nostetaan, ja samalla löydetään uusia keinoja lisätä yhä useamman lapsen ja nuoren mahdollisuuksia harrastaa.
RKP toteaa vastauksissaan, että kolmannella sektorilla on tärkeä rooli monipuolisen urheilu-, kulttuuri- ja muun vapaa-ajan toiminnan tarjoajana. Puolue haluaa, että kaikilla lapsilla on mahdollisuus ainakin yhteen harrastukseen.
Kristillisdemokraattien vastauksissa korostetaan liikuntaharrastusten merkitystä. Puolue toteaa, että on tärkeää, että oppilaat tutustuvat suomalaisen kulttuuriperinnön keskeisiin elementteihin.
Liike Nytin vastauksissa sanotaan, että jokaisella nuorella tulee olla mahdollisuus harrastukseen. Liike Nyt esittää lapsille ja nuorille suunnattua harrastusseteliä, joka mahdollistaisi jokaiselle nuorelle harrastuksen. Puolue panostaisi kulttuurialalla erityisesti ruohonjuuritason palveluihin, jotka tukisivat lasten ja nuorten pedagogista kehittymistä ja lisäisivät sivistyspalvelujen saavutettavuutta tavallisen kansan keskuudessa.
Kulttuurin harrastamisella on paljon kiistattomia vaikutuksia mm. nuorten tulevaisuustaitoihin liittyen. Kulttuuriharrastamisen koetut vaikutukset -selvityksessä käy ilmi, miten moninaisia positiivisia oppimiseen, hyvinvointiin ja sosiaalisiin suhteisiin liittyviä vaikutuksia kulttuurin harrastamiselle on.
Satsaus lasten ja nuorten kulttuuriharrastuksiin lisää yhteiskunnan kriisinkestävyyttä, tuottaa iloa ja hyvinvointia sekä auttaa löytämään itselle merkittävän yhteisön.
RAMPPIKUUME – Valtakunnalliset nuorisoteatteripäivät tuo Kankaanpäähän noin 170 nuorta ohjaajineen viettämään tiivistä teatteriviikonloppua koulutuksen ja katselmuksen merkeissä. Koulutustyöpajoja järjestetään yhdeksän. Viikonlopun aikana osallistujat pääsevät tutustumaan lavarunouteen, kirjoittamiseen, klovneriaan, näyttelijäntyöhön, opetuksellisien liveroolipelien eli edularppien maailmaan, feikkitanssiin, teatteritekniikkaan sekä esityksen valmistamiseen ryhmälähtöisesti tyhjästä KÄTY450 koulutuspajan aikana. Koulutuspajojen antia päästään näkemään katselmuksen avajaisissa, kun Teatteritekniikan ja KÄTY450 koulutuspajat esittävät valmistamansa demoesityksen.
Tämän vuoden katselmukseen valittiin seitsemän esitystä. Ympäri Suomea saapuvat ryhmät esiintyvät Pohjanlinnan koulun Kankaanpääsalissa lauantain ja sunnuntain aikana. Lisäksi virolainen KutiMuti Stuudio vierailee lauantai-iltana esityksellään. Esitykset käsittelevät mm. ystävyyttä, yhteisöllisyyttä, kiusaamista, omaa identiteettiä ja nuorten kasvukipuja. Vaikuttavia esityksiä ja upeaa yhteistä tekemistä luvassa!
Nuorisoteatterikatselmus alkaa lauantaina 22.4.2023 klo 13.30 katselmuksen avajaisilla Kankaanpään liikuntakeskuksen palloiluhallilla.
Katselmus päättyy sunnuntaina 23.4.2023 klo 16.30 tilaisuuteen, jossa jaetaan Ramppikuumeen kiertopysti sekä stipendejä ja kunniakirjoja. Esitykset katsoo ja antaa palautetta katselmusraati, jonka muodostavat näyttelijä Senna Vodzogbe, näyttelijä Antti Laukkarinen ja teatteritaiteen maisteri, teatteriohjaaja ja -opettaja sekä Suomen Harrastajateatteriliiton toiminnanjohtajana Sanna Saarela. Esitykset ovat yleisölle avoimia. Esityksiin voi ostaa 5 € lippuja tapahtumapaikalta infopisteeltä Kankaanpääsalista, joka sijaitsee Pohjanlinnan koululla (Kangasmoisionkatu 1).
Suomen Nuorisoseurojen Vuoden Teatteriteko -palkinto vuodelta 2022 myönnetään Lanneveden Sampo Nuorisoseuralle Kyyrän Tohtori -näytelmästä. Näytelmä kertoi paikkakunnalla vaikuttaneesta kansanparantajasta. Paikallisesta aiheesta toteutettu esitys sykähdytti näyttämöllä sekä sen ympärillä.
“Kyyrän tohtori on esimerkillinen nuorisoseurojen projekti, joka on kasvanut ideasta toteutukseen luoden ympärilleen yksittäistä näytelmää laajempaa yhteisöllisyyttä. Paikallisesta aiheesta tehty esitys keräsi ympärilleen laajan joukon ihmisiä ja täysille katsomoille näytellyt esitykset loivat ympärilleen valoa kuin kevätaurinko konsanaan”, kertoo Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Elina Weckström valinnan taustoista.
Kyyrän tohtori keräsi tekijäjoukoksi runsaan määrän kyläläisiä.
Saarijärven Lannevedellä vuosina 1864–1907 elänyt Kyyrän Jussi uskoi tarinan voimaan – ja niin uskoivat parannettavatkin. Lyhyen elämänsä aikana Kyyrän tohtorin maine kiiri ruotsinkieliselle Pohjanmaalle asti. Hänen kuolemastaan uutisoitiin valtakunnan sanomalehdissä Turkua myöten.
Vuonna 1997 Sampo Nuorisoseura oli teettänyt taiteilija Frans Toikkasella (1926–2008) Kyyrän Jussin muistomerkin nimeltään Taikalastu. Patsas sijaitsee nuorisoseurantalon pihassa, ja se kuvaa, kuinka tarinan mukaan Kyyrä näki kolme kertaa siirretyn rakennuksen hirren oksanreiästä tulevaisuuteen.
Paluumuuttajan käsikirjoitus
Patsaan innoittamana kylälle paluumuuttanut Heikki Takala alkoi tutkia Kyyrän elämää. Viime vuosituhannen loppupuolelta alkanut tutkimustyö jalostui näytelmäkäsikirjoitukseksi kymmenisen vuotta sitten ja käsikirjoitus vihdoin näytelmäksi keväällä 2022. Kyyrän Tohtori sai kantaesityksensä 17.4.2022 Sampolan näyttämöllä. Samalla näyttämöllä, jossa aikoinaan on esiintymistaitojaan tulevaa varten virittänyt myös muuan Tarmo Manni.
Kyyrän Jussi oli nähnyt tarinan mukaan tulevaisuuteen.
Näytelmän kirjoittaja Heikki Takala, mikä kirjoittamisprosessissa oli antoisinta?
“Se, että Kyyrän Jussista löytyi niin paljon tietoa. Oikeudenkäyntimateriaalit löytyivät maakunta-arkistosta ja netistä sitten paljon muuta materiaalia.”
Kirjoitusprosessin aikana Takala mietti välillä, että onko kasassa kuitenkaan tarpeeksi materiaalia kokonaiseen näytelmään. Luetettuaan käsikirjoitusta teatterin ammattilaisella, hän vakuuttui, että kokonaisen näytelmän ainekset olivat koossa. “Sen verran oli mukana sukulaisten suosimista, että esimerkiksi pappani Emil Takala valikoitui näytelmään mukaan”, Takala hymähtää.
Kyyrön Jussia näytteli esityksessä Harri Rautainen, ohjaus oli Otto Rautiaisen käsialaa.
Turvallinen tunne kokeilla omia kykyjä
Kyyrän Jussin näyttelijäkaarti koostui kymmenistä paikallisista harrastajista. Yksi ensikertalainen harrastajateatterin näyttämöllä oli Ville Rautiainen. “Keväällä pääosan esittäjä kyseli Facebookin messengerissä mukaan ja ennen kuin huomasinkaan, niin olin mukana näytelmän WhatsApp-ryhmässä, eikä sieltä enää ollut paluuta”, Rautiainen naureskelee.
”Parasta jutussa oli se, että kyseessä oli vahvasti oman kylän juttu. Porukka oli hurja! Ihastelin sitä, miten sitoutuneita lannevetiset on tähän toimintaan. Kaikilla oli hirveä halu tehdä juttua. Tässä huomasi sen yhteisöllisyyden, mitä se parhaimmillaan on: Huumaava tunne.”
Mitkä ovat Rautiaisen terveiset ihmisille, jotka arpovat uskaltavatko lähteä mukaan harrastajateatteriin?
“Kynnyksen ylittäminen on se tärkein. Kerran kun mukaan lähtee, niin huomaa olevansa uudemman kerran mukana. Ei tarvitse heti mennä päärooliin. Porukassa on turvallinen tunne olla mukana ja kokeilla omia kykyjä”, tuumaa tänä keväänä jo kolmannessa näytelmässään näyttelevä Rautiainen.
Suomen Nuorisoseurat jakaa Vuoden teatteriteko -palkinnon vuosittain. Vuoden teatteriteko voi olla yksittäinen esitys, teatteriseura, pitkäjänteinen prosessi tai vaikka uuden toimintaryhmän luominen. Vuodesta 1948 alkaen jaetun tunnustuksen saajan teatteria pääsee vuodeksi koristamaan pronssinen Esko-patsas. Kiertopalkinto on taustaltaan Aleksis Kiven Nummisuutareiden Eskon kuvitteellinen näköispatsas. Pronssisen patsaan on veistänyt kuvanveistäjä Kalervo Kallio.
Valtioneuvosto on sopinut lisätalousarviossaan seurantaloja ylläpitävien yhteisöjen tukemisesta vallitsevan energiakriisin aikana. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle ehdotetaan 2,3 miljoonaa euroa avustuksiin yhteisöllisiä taloja eli seurantaloja omistaville yhteisöille kohonneiden sähkö- ja lämmityskustannusten nousun johdosta.
Energia-avustusten käsittely on tarkoitus delegoida Suomen Kotiseutuliitolle. Kotiseutuliitto on huolehtinut opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta seurantalojen korjausavustusten jakamisesta vuodesta 2004 ja niihin liittyvästä neuvonnasta jo vuodesta 1984 lähtien.
”Seurantalojen ahdinkoa on kuultu ja siihen on vastattu. Siitä lämmin kiitos. Odotamme nyt eduskunnan päätöstä asiassa ja etenemme sitten ministeriön ohjeiden mukaan. Työskentelemme pika-aikataululla, jotta avustukset saadaan mahdollisimman nopeasti hakuun ja maksuun”, Kotiseutuliiton vs. toiminnanjohtaja Teppo Ylitalo sanoo.
Suurella osalla yhteisöllisiä taloja ylläpitävistä tahoista tulot ovat romahtaneet viime vuosien kokoontumisrajoitusten vuoksi. Talouden puskurit on kulutettu ylläpitokustannuksiin ja välttämättömiin korjauksiin. Samaan aikaan sähkön ja polttoaineiden hinnannousu on kasvattanut ylläpitokustannuksia jopa moninkertaisiksi.
”Teimme kyselyn nuorisoseuroille energiakriisin vaikutuksista, ja saimme viikossa lähes 200 vastausta. 85 prosenttia vastaajista sanoi energiakriisillä olevan vakavia vaikutuksia nuorisoseurantalojen toimintaan. Kriisi vaikuttaa suoraan lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksiin sekä sitä kautta ystävyyssuhteisiin ja hyvinvointiin. Olemme valtavan kiitollisia energiatuesta, joka tulee toden teolla tarpeeseen. Harrastustoiminta voi jatkua eikä taloja tarvitse laittaa kylmäksi”, sanoo Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen.
Yhteisöllisiksi taloiksi tai seurantaloiksi kutsutaan mm. kyläyhdistysten, nuorisoseurojen, työväenyhdistysten ja maamiesseurojen kaikille avoimia kokoontumis-, harrastus- ja juhlatiloja. Nämä tilat ovat kansalaisyhteiskunnan infrastruktuuria ja monilla seuduilla ainoita kokoontumispaikkoja. Merkittävä osa rakennuksista on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita, ja niiden ylläpitäminen on jo itsessään valtava ponnistus taloja omistaville yhdistyksille.
RAMPPIKUUME – Valtakunnalliset nuorisoteatteripäivät Kankaanpäässä kutsuu nuoret ympäri Suomen kokemaan, näkemään yhdessä teatteria ja oppimaan uutta! Tapahtuma järjestetään 21.–23.4.2023.
Ramppikuumeen ohjelmallisen ytimen muodostavat koulutuspajat sekä valtakunnallinen nuorisoteatterikatselmus. Päivät tarjoavat nuorille ainutlaatuisen mahdollisuuden kokea ja nähdä nuorisoteatteriryhmien esityksiä ympäri Suomen, saada palautetta teatterin kärkinimiltä sekä kouluttautua alan ammattilaisten ohjauksessa.
Nuorisoteatterikatselmus – hae nyt Ramppikuumeen esityskatselmukseen voivat hakea kaikki 13–20-vuotiaat nuoret ohjaajineen. Nuorisoteatteriryhmän kokoonpanosta 1/3 voi poiketa annetusta ikärajasta. Katselmushaku on käynnissä 19.2.2023 asti. Katselmukseen haetaan lähettämällä videoitu esitys sekä täyttämällä hakulomake viimeiseen hakupäivään mennessä. Hakulomake ja ohjeet löytyvät Ramppikuume.net-sivustolta kohdasta Katselmus/hakeminen.
Esityksen ei tarvitse vielä olla valmis videota lähetettäessä. Hakutallenteesta on kuitenkin hahmotuttava esityksen rakenne tai kokonaisuus. Osoitteessa www.ramppikuume.net/osallistuminen/katselmus on listattuna vinkkejä tallenteen tekoon.
Nuorista Ramppikuume-konkareista koostuva esiraati valitsee hakemusten perusteella ryhmät esiintymään katselmukseen Kankaanpäähän 21.–23.4.2023. Tapahtumassa ammattilaisista koostuva raati antaa palautteen esityksistä.
Koulutuspajat Katselmuksen lisäksi tapahtumassa on tarjolla koulutuspajoja, joihin ilmoittautuminen on auki 6.–31.3.2023. Pajojen sisällöt julkaistaan tapahtuman nettisivuilla helmikuussa 2023. Koulutuspajoihin voi ilmoittautua, vaikka itsellä ei olisi katselmuksessa esitystä tai kuuluisi mihinkään nuorisoteatteriryhmään.
Ilmoittautumiskaavakkeet ja tarkemmat lisätiedot tapahtumasta, mm. osallistumismaksut ja majoitus/ruokailutiedot: www.ramppikuume.net.
Muu ohjelma Katselmuksen ja koulutuspajojen lisäksi Ramppikuume tarjoaa mahdollisuuden vaihtaa ajatuksia muiden nuorten ja nuorisoteatterin ystävien kanssa sekä osallistua illanviettoihin, joissa nuoret ja teatterin ammattilaiset kohtaavat ja pääsevät keskustelemaan. Tapahtuman osuuksiin on osittain mahdollista osallistua myös etänä. Tapahtuman ohjelma muodostuu kevään aikana ja julkaistaan osoitteessa ramppikuume.net. Seuraa tapahtuman tiedotusta myös sosiaalisessa mediassa!
Tule mukaan vuoden hauskimpaan nuorisoteatteritapahtumaan!
