LAHJOITA
Kuvapankki
Seuralainen
Nuorisoseurarekisteri
Puoti
Työkalupakki
Tapahtumakalenteri
menu-icon

Kategoria: Tanssi

  • Jukka Saari on Etelä-Suomen alueen nuorisoseurojen vuoden ohjaaja

    Jukka Saari on Etelä-Suomen alueen nuorisoseurojen vuoden ohjaaja

    ”Tämän tanssiyhteisön myötä olen kasvanut ihmisenä sellaiseksi kuin nyt olen, toteaa Jukka Saari”

    Vuoden ohjaaja 2024 on Jukka Saari. Hän on muuntautumiskykyinen ja osaa erinomaisesti toimia kaiken ikäisten tanssijoiden kanssa. Hän ottaa jokaisen ryhmän jäsenen huomioon yksilönä. Tämä monitaituri on luonteeltaan rauhallinen, taitava, joustava ja hyväntuulinen.

    Mikä sai sinut aikoinaan aloittamaan ohjaamisen?

    Aloitin oman ohjaaja urani apuohjaajana Hollolan Nuorisoseurassa Miinat ja Manut ryhmässä -90 luvun alkupuolella. Tanssin tuolloin itse Matit ja Maijat ryhmässä ja seurassamme oli tarve ohjaajille. Tähän lasten ryhmään, jossa oli paljon poikia, kaivattiin nimenomaan miespuolista ohjaajaa pojille roolimalliksi. Oma harrastukseni oli kehittynyt sille tasolle, että innostuin ajatuksesta kehittää itseäni myös ohjaajana.

    Mikä on ohjaamisessa parasta?

    Ohjaamisessa parasta on ollut alusta alkaen nähdä tanssijoiden oppimisen ilo. Nautin ihmisten kohtaamisesta sekä itseni haastamisesta uusissa asioissa.

    Mieleenpainuvin hetki ryhmän kanssa?

    Yksittäistä mieleenpainuvinta hetkeä on todella hankala nimetä. Mieleenpainuvia hetkiä on tullut vuosien saatossa vastaan todella paljon. Yksittäiset hauskat kommellukset ja esimerkiksi omat erikoiset lauluni opetuksen ohessa. Tykkään kovasti rallatella opettaessa ja välillä sylki tuo suuhun mitä ihmeellisimpiä lorutteluja 😊 Näitä on useammat kerrat naurettu tanssijoiden kanssa.

    Onko tapahtunut jotain kommelluksia tai muita sattumuksia, joita haluaisit jakaa muiden kanssa?

    Mallusjoen kansantanssijoiden kanssa kävimme esiintymismatkalla Australiassa ja paluulentomme Sydneystä lähti myöhässä ja tämän vuoksi myöhästyimme jatkolennolta Singaporesta Helsinkiin. Vajaan tunnin myöhästyminen aiheutti 40 hengen seurueelle melkoisia mutkia matkaan. Uudet jatkoyhteydet osoittautuivat melkoiseksi ralliksi. Ensin lento Tokioon, siellä hotelliin lepäämään kuudeksi tunniksi. Siitä jatkolento Pariisiin ja viiden tunnin odottelun jälkeen lento Helsinkiin. Tuolla paluumatkalla oltiin n. 45 tuntia. Mutta matkailu avartaa ja nähtiinpä monta lentokenttää 😊

    Terveiset muille

    Haluan kiittää kaikkia tanssijoita ja ryhmiä, joita olen saanut tähän mennessä ohjata. Jo yli 30 vuotta olen saanut tätä työtä tehdä ja nauttia ihmisten ja ryhmien kohtaamisesta. Tämän tanssiyhteisön myötä olen kasvanut ihmisenä sellaiseksi kuin nyt olen. Ohjaaminen on antanut minulle valtavasti ja toivon, että olen omalta osaltani onnistunut siirtämään näitä tuntemuksia myös ohjauksessani olleille tanssijoille 😊

    Jukka Saari on aloittanut kansantanssin harrastajaohjaajana jo 1990-luvun alussa Hollolan Nuorisoseurassa. Kansantassiopettajakoulutuksesta hän valmistui 2000-luvun alussa, ja tanssia hän on opettanut siitä asti muun työn ohella. Hän on monipuolinen ohjaaja ja ohjannut niin lasten, nuorten, aikuisten kuin seniorienkin tanssiryhmiä. Hän on opettanut pitkään sekä Mallusjoen Nuorisoseurassa että Lahden Tanhuujissa kansantanssia. Hän pitää perinteistä ja se näkyy myös hänen opetuksessaan.

    Vuoden ohjaajan on valinnut Suomen Nuorisoseurat Ry:n valtuuston jäsenet Johanna Hakala ja Anni Lång seuroista tulleiden esitysten pohjalta.

  • Alueellinen tanssiralli kokosi Etelä-Suomen kansantanssiryhmät yhteen

    Alueellinen tanssiralli kokosi Etelä-Suomen kansantanssiryhmät yhteen

    Yleispalaute

    Arviointiraati haluaa kiittää kaikkia tanssijoita, opettajia, ohjaajia, apuohjaajia sekä tanssijoiden huoltajia ja muita läheisiä, jotka elivät tänään hienosti katsomossa mukana kaikkien esitysten aikana. Tunnelma oli kannustava ja esiintyjät saivat uutta intoa ja iloa esityksiinsä taputusten aikana. Raati toivoo, että saadusta palautteesta on hyötyä ohjaajille ja palautetta voi työstää yhdessä ryhmän kanssa eteenpäin.

    Nähdyt esitykset olivat hyvin harjoiteltuja ja ryhmille sopivia. Erityisen iloisia raati oli perinteisten tanssien ja leikkien tuomisesta lavalle. Erilaisia kuvioita nähtiin paljon ja ne osattiin hyvin. Tanssijat ottivat hyvin tilan haltuun. Myös kuvioihin siirtymisiä oli mietitty ja harjoiteltu.  Raati toivoo ylävartalon ja käsien käyttöön napakkuutta ja tanssillisuutta. Miten kädet toimivat osana kehoa ja miten käsien käyttö tukee tanssia ja liikettä.  

    Tänä vuonna kuultiin paljon laulua, mikä ilahdutti raatia kovasti. Myös upeita soolonumeroita ja kuuluvaa replikointia oli esityksissä. Useissa ryhmissä luotettiin omaan lauluun tanssiessa, hienoa!

    Esiintymiseen ja lavalla olemiseen oli myös kiinnitetty huomioita. Katseiden suuntaamista kannattaa pohtia, milloin on katse parissa, milloin katsekontakti löytyy piirin tai kuvion toiselta puolelta ja milloin katsotaan yleisöön. Edelleen kannustetaan ryhmää yhteisiin ilmaisuharjoituksiin sekä siihen, miten esiintyjän rooli säilyy koko esityksen ajan, erityisesti silloin, kun ollaan selkä yleisöön päin.

    Askelissa raati toivoo ryhmiltä edelleen paljon perusaskeleiden kertaamista ja harjoittamista. Päkiöillä oloa tulee harjoittaa samoin kuin jalan rullaamista ja tanssin hytkettä, jotta askeleet saadaan liukumaan liikkeen suuntaisesti.

    Esityksissä nähdyt asukokonaisuudet olivat tarkkaan harkittuja, esityksiin sopivia ja selvästi esiintyjille mieluisia. Tänä vuonna nähtiin paljon kansallispukuja tai puvun osia yhdistettynä muihin vaatteisiin, puvustukset oli kautta linjan onnistuneet hyvin.

    Raati toivoo myös ohjaajia pohtimaan valittujen musiikkien tempoja. Pienille usein nopeampi tempo on sopivampi.

    Kaiken kaikkiaan konserteissa nähtiin hienosti harjoitellut 14 esitystä. Onnea kaikille ryhmille onnistuneesta päivästä, ja iloa tuleviin kevätkonsertteihin ja tanssin harjoitteluun yhdessä.

    Arviointi ja sarjanimeäminen: Ella Rautamies, Jukka Saari ja sihteerinä Pirita Laiho

  • Etelä-Suomen vuoden Nuorisoseura 2024 on Riihimäen Kansantanssijat

    Etelä-Suomen vuoden Nuorisoseura 2024 on Riihimäen Kansantanssijat

    Esityksiä palvelutaloissa, kauppakeskuksessa, päiväkodeissa sekä erilaisissa tilaisuuksissa. Riihimäen Kansantanssijat vievät kulttuurihyvinvointia, tanssin riemua ja kansallispukujen loistoa erilaisiin laitoksiin ja paikkoihin useita kertoja vuodessa. Kansantanssin ilo näkyy seuran toiminnassa ja yhdistys tekee Riihimäellä merkittävää nuorisoseuratoimintaa. Uutteralla talkoohengellä seura on saanut ostettua itselleen oman toimitilan, Tanhutuvan. Tanhutuvan seinillä näkyy Riihimäen kansainvälisen toiminnan rikkaus. On lahjoja ja lautasia eri puolilta maailmaa. Eikä kansainvälisyys ole mihinkään kadonnut. Ensi kesänä, heinä-elokuun vaihteessa 31.7-4.8. Riihimäellä järjestetään perinteiset kansainväliset kansatanssijuhlat, joihin tulee vieraita ainakin Saksasta ja Latviasta.

    Riihimäen Kansantanssijat tarjoavat toimintaa kaikenikäisille. Pienimmät toimijat toimivat aikuinen-lapsiryhmissä ja ryhmiä on aikuisryhmiin saakka. Upeaa on, että seura on tarjonnut vapaaoppilaspaikkoja Ukrainasta tulleille perheille tanssiharrastuksen pariin.

    Seuraavan kerran kansantanssia voi nähdä seuran kevätjuhlassa 23.5. Tervetuloa katsomaan!

    Lisätietoja seuran toiminnasta https://www.kansantanssijatriihimaki.fi

    Valinnan Etelä-Suomen vuoden 2024 Nuorisoseurasta tekivät Nuorisoseurojen valtuuston Etelä-Suomalaiset jäsenet Johanna Hakala ja Anni Lång.

  • Kansantanssin ohjaajakoulutuksesta valmistui yhdeksän uutta ohjaajaa

    Kansantanssin ohjaajakoulutuksesta valmistui yhdeksän uutta ohjaajaa

    Tänä viikonloppuna saatiin Lapualla päätökseen kansantanssin valtakunnallisen ohjaajakoulutuksen perusopinnot, josta valmistui yhdeksän uutta kansantanssin ohjaajaa. Koulutuksen tavoitteena on antaa kansantanssin harrastajalle valmiudet toimia kansantanssiryhmän ohjaajana seuratoiminnassa tai päiväkotien ja koulujen kerhotoiminnassa.

    Osallistujat tulivat hyvin eri puolilta Suomea, muun muassa Lappeenrannasta ja Sodankylästä. Koulutuksen aikana vallitsi toisiaan kannustava ja tsemppaava tunnelma ja opiskelijat kokivat saaneensa paljon uusia työkaluja ja ideoita oman ohjaajuutensa kehittämiseen jatkossa.

    Kouluttajina toimivat Paula Kettu (tanssinopettaja YAMK) ja Lotta Terävä (tanssinopettaja AMK). Koulutus alkoi vuoden 2023 puolella ja se järjestettiin Kaustisella ja Lapualla. Kurssitodistuksen lisäksi uusille ohjaajille myönnettiin digitaalinen Kansantanssin ohjaaja-osaamismerkki.

    Kansantanssin ohjaajakoulutus perehdyttää suomalaisen kansantanssin tekniikkaan ja sen opettamiseen, suomalaiseen kansanperinteeseen, ryhmän toimintaan ja sen ohjaamiseen sekä harrastustoiminnassa kasvattajana toimimiseen. Koulutuksesta saa myös valmiuksia kansantanssialan ammatilliseen koulutukseen hakeutumiselle.

    Koulutus koostuu perusopinnoista ja valinnaisista lisäopinnoista. Perusopinnot (kaksi viikonloppua ja verkko-opinnot) suoritetaan yhtenäisenä kokonaisuutena. Lisäopintoja järjestetään tarpeen mukaan erilaisina teemakursseina ja niihin voi osallistua kurssi kerrallaan. Jokaisesta suoritetusta valinnaisesta lisäopinnosta saa kurssitodistuksen. Teemakursseja voi myös tilata alueille, seuroihin tai ryhmille ja niitä voidaan räätälöidä erilaisiin oppimistarpeisiin.

    Koulutuksen järjestää Suomen Nuorisoseurat yhteistyössä kansantanssijärjestöjen kanssa.

    Kysy lisää kansantanssin ohjaajakoulutuksesta, osaamismerkeistä ja teemakursseista Teija Nikkarilta teija.nikkari@nuorisoseurat.fi / p. 0447443939.

  • Nuorisoseurojen Vuoden ohjaajina palkittiin Milla Puurula-Tilli ja Siiri Suoniemi 

    Nuorisoseurojen Vuoden ohjaajina palkittiin Milla Puurula-Tilli ja Siiri Suoniemi 

    Suomen Nuorisoseurojen Vuoden ohjaaja -tunnustuksen tarkoituksena on nostaa ohjaajan työn arvostusta ja kannustaa tekemään tätä arvokasta työtä jatkossakin. Hyvä ohjaaja innostaa, inspiroi ja opettaa. Vuoden 2024 ohjaajiksi on valittu Milla Puurula-Tilli Reisjärveltä ja Siiri Suoniemi Hämeenlinnasta. Tunnustukset luovuttivat Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Elina Weckström ja pääsihteeri Annina Laaksonen Folklandialla pidetyssä Eläköön Folk! -gaalassa 12.1.

    Milla on kokenut teatteriryhmien ohjaaja

    Milla Puurula-Tilli on empaattinen ja määrätietoinen ohjaaja. Hän on vastuussa vuosittain Reisjärven Kirkonkylän Nuorisoseuran suositun kesänäytelmän ohjaamisesta ja on myös dramatisoinut, sovittanut lauluja ja johtanut orkesteria. Viime kesänä hän ohjasi Rauli Badding Somerjoen elämästä kertovan näytelmän. Lisäksi hän on ohjannut menestyksekkäästi Juice Leskisen lauluja käsittelevän esityksen ja historiallisen lyhytnäytelmän. 

    Milla on myös aktiivinen lasten ja nuorten teatteriohjaaja vetäen harrastajateatteri ReTén nuorten näyttelijöiden kerhoa ja lastenteatterikerhoa. Milla on tuonut vahvasti musiikin osaksi teatteria ja hänen ohjauksessaan näyttelemisestä on tullut yhteisöä yhdistävä voima paikkakunnalla. Milla on antanut panoksensa myös nuorisoseuran aikuisten ja lasten teatterissa. Kesäteatterin suosion kasvu Reisjärvellä kertoo Millan erinomaisesta vapaaehtoistyöstä ohjaajana teatterin parissa. 

    Siiri on pidetty kansantanssin ohjaaja

    Siiri Suoniemi on kansatanssin ammattiopettaja, joka on valmistunut Oulun ammattikorkeakoulusta vuonna 2020. Hän työskentelee tällä hetkellä Klaukkalan Nuorisoseurassa, Kerkkoon Nuorisoseurassa, Suomen Nuorisoseuroissa Lounais-Suomen alueella, Sottiisi Fun Clubissa ja Hämeenlinnan kansantanssijoissa. Hänellä on yli 10 vuoden kokemus tanssin ohjaamisesta eri ikäisten tanssijoiden parissa aina 1-vuotiasta aikuisiin saakka. 

    Siiri on valloittava ammattilainen, jolta sujuu yhteistyö kaikkien kanssa. Hän ohjaa monenlaisia ryhmiä, muun muassa Tempoa Tenaviin -ryhmiä, FolkJamia ja aikuisten kansantanssiryhmiä eri puolilla eteläistä Suomea. Siiri on saanut osallistujilta valtavasti hyvää palautetta iloisesta ja ammattitaitoisesta ohjaamisesta. 

    Lisätietoja 

    Annina Laaksonen, Suomen Nuorisoseurat, pääsihteeri 
    puh. 040 726 7450, annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi  

    Jukka Heinämäki, Suomen Nuorisoseurat, toimialajohtaja, tanssi ja tapahtumat 
    puh. 050 526 8957, jukka.heinamaki@nuorisoseurat.fi  

  • Kansanomainen paritanssi ja tanssisoitto Elävän perinnön kansalliseen luetteloon

    Kansanomainen paritanssi ja tanssisoitto Elävän perinnön kansalliseen luetteloon

    Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt 22 uutta kohdetta Elävän perinnön kansalliseen luetteloon. Musiikin ja tanssin alueelta luetteloon lisättiin mm. kansanomainen paritanssi ja tanssisoitto.

    Kansanomainen paritanssi ja tanssisoitto on elävä kulttuuriperinteen ja yhdessäolon muoto. Kansanomaisella paritanssilla Suomessa tarkoitetaan perinteeseen pohjaavia tanssilajeja, joita tanssitaan elävästi ja spontaanisti, vapaasti muunnellen. Tanssilajeja ovat esimerkiksi masurkka, polkka, valssi, sottiisi, polska, hambo ja jenkka. Tanssisoitolla tarkoitetaan kansanmusiikkia, joka on syntynyt tanssien säestämiseen ja säilynyt elävänä yksin ja yhdessä soittamisen kulttuurina.

    Suomen Nuorisoseurat oli yksi organisaatioista, jotka ehdottivat kansanomaisen parintanssin ja tanssisoiton lisäämistä luetteloon. Perinne näkyy ja kuuluu aktiivisesti paikallisten seurojen harrastusryhmissä ja Nuorisoseurojen tapahtumissa, kuten Pispalan Sottiisissa, Tanssimaniassa ja Folklandiassa.

    Elävän perinnön kansallisessa luettelossa 86 kohdetta

    Museovirasto vastaa Unescon aineettoman kulttuuriperinnön yleissopimuksen toteuttamisesta Suomessa. Sopimukseen kuuluu myös aineettoman kulttuuriperinnön luettelointi kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Luettelointi on työkalu, jonka avulla voidaan tunnistaa, kuvata ja välittää tietoa elävästä perinteestä. 

    Suomen kansallisessa luettelossa on nyt yhteensä 86 kohdetta. Luetteloon pyritään lisäämään erilaisia perinteitä laaja-alaisesti. Tarkoituksena on tuoda erilaisille perinteille näkyvyyttä ja tukea perinteen jatkuvuutta Suomessa.

    Kaikki ehdotukset kansalliseen luetteloon tulevat perinnettä harjoittavilta yhteisöiltä itseltään, ja hakemukset vertaisarvioidaan. 

    Kansallisen luettelon lisäksi eläviä perintöjä listataan wikiluetteloon, joka on laaja ja monipuolinen tietopankki elävästä kulttuuriperinnöstä. Alustalla on 240 artikkelia yli 400 toimijalta kuudella eri kielellä. 

  • Ehdota Pispalan Sottiisin vuoden kansantanssiyhtyeen palkinnon saajaa

    Ehdota Pispalan Sottiisin vuoden kansantanssiyhtyeen palkinnon saajaa

    Vuoden kansantanssiyhtye valitaan jälleen ensi vuoden tammikuussa ja keräämme nyt yleisön ehdotuksia palkittavasta kansantanssiryhmästä. Ehdotuksia voi jättää 30.9. asti verkkolomakkeella.

    Pispalan Sottiisin vuoden kansantanssiyhtye on yksi merkittävimmistä tunnustuspalkinnoista, jonka suomalainen kansantanssiryhmä voi saada. Palkinto on jaettu vuodesta 1990 alkaen kahden vuoden välein. Vuonna 2022 vuoden kansantanssiyhtyeeksii valittiin PRO Turun Kansantanssin Ystävistä.

    Palkinto jaetaan ryhmälle, joka on aktiivinen toimija esittävän kansantanssin alalla ja edustaa esimerkillisellä tavalla suomalaista kansantanssikulttuuria.

    Vuoden kansantanssiyhtye saa 3500 euron stipendin ja on ensi vuonna järjestettävän Pispalan Sottiisin kotimainen pääesiintyjä. Valitun yhtyeen kausi jatkuu vuoden 2025 loppuun saakka, kunnes seuraava yhtye ottaa tunnustuksen vastaan.

    Valinnan suorittaa Pispalan Sottiisin päätoimikunta tapahtuman taiteellisen johtajan esityksen ja harrastajilta tulleiden ehdotusten perusteella. Palkinto jaetaan vuoden alussa Folklandialla.

    Ehdota vuoden kansantanssiyhtyettä
  • Vuoden tanssiteko on Elssa Antikaisen ja Hanna Poikelan Viimeinen sapiens

    Vuoden tanssiteko on Elssa Antikaisen ja Hanna Poikelan Viimeinen sapiens

    Suomen Nuorisoseurojen myöntämä Vuoden tanssiteko -tunnustus myönnettiin Folklandia-risteilyllä järjestetyssä Eläköön Folk! -gaalassa 13.1.2023 Elssa Antikaisen ja Hanna Poikelan teokselle Viimeinen sapiens.  Valinta tehtiin mestarikansantanssija Antti Savilammen esityksestä, ja hän myös luovutti tunnustuksen.

    Musiikin Viimeinen sapiens -teokseen on tehnyt Jarkko Martikainen. Teos kumpuaa tekijöidensä rohkeasta ajattelusta, uusien maailmojen näkemisestä ja pelottomuudesta. Teoksen tanssiensembleen kuuluu kansantanssin pitkän linjan harrastajia, ammattiin opiskelevia sekä kansantanssin ammattilaisia. Viimeinen sapiens yhdistää Haaga Folk Machine -yhtyeen ja Jarkko Martikaisen esittämän musiikin dynaamiseen ja intohimolla tehtyyn esittävään kansantanssiin.

    Viimeinen sapiens on dystooppinen soiva kuvaelma, joka vie katsojan retkikunnan jäsenenä tarkkailemaan runneltua maailmaa, joka muuttuu pienen yhteisön valtapelien näyttämöksi missä yhteiskuntajärjestystä etsitään keskiajalta. Osana esitystä soivat Jarkko Martikaisen laulut kuin tuhon soundtrackina. Martikaisen taustalla soittavan Haaga Folk Machine -yhtyeen muusikot tuovat kansanmusiikin poljennon Martikaisen ikonisiin kappaleisiin.

    Koreografia: Elssa Antikainen & Hanna Poikela
    Musiikki: Jarkko Martikainen & Haaga Folk Machine
    Tanssijat: Mitja Pilke, Jyrki Kontkanen, Anna Myllylä, Anni Kirppu, Anni Koponen, Béla Gazdag, Eeva-Maria Kauniskangas, Ella Rautamies, Emma Kantelinen, Emma Laitinen, Ida Kujala, Jenna-Riikka Mäkinen, Jyrki Kontkanen, Neea-Reeta Aaltonen, Nelli Terävä, Petri Heikinmatti, Rene Ounaslehto, Riina Hosio, Samuel Aaltonen, Samuel Tuisku, Sofia Timonen ja Tatu Aspelund
    Muusikot: Jarkko Martikainen, Anssi Salminen, Sami Zimmermann ja Tero Hyväluoma.
    Kuratointi: Milla Korja

    Kuva: Sami Perttilä

  • Tanssiralli kokosi yhteen lasten ja nuorten kansantanssiryhmät

    Tanssiralli kokosi yhteen lasten ja nuorten kansantanssiryhmät

    Tanssirallikatselmusta päästiin vihdoin tanssimaan kolmen vuoden tauon jälkeen Orimattilaan 23.4.

    Tanssirallin tavoitteena on antaa ryhmälle tanssitoimintaa tukevaa ja kehittävää palautetta. Arviointiraati keskittyy seuraamaan esityksissä ryhmien tanssitaitoa, esityskokonaisuutta, ryhmän vuorovaikutusta ja ilmaisua sekä musiikin käyttöä. Raadissa palautetta antoivat tänään tanssiopettajat Siiri Suoniemi ja Jukka Saari. Raadin sihteerinä toimii Pirita Laiho.

    Yleispalaute

    Arviointiraati haluaa kiittää kaikkia tanssijoita, ohjaajia, apuohjaajia, sekä tanssijoiden huoltajia, jotka ovat myötäeläneet ja mahdollistaneet tanssiharrastuksen eteenpäin viemistä. Olette tehneet hyvää työtä haasteellisen korona-ajan aikana ja jälkeen! Raati toivoo, että saadusta palautteesta on hyötyä ohjaajille ja palautetta voi työstää yhdessä ryhmän kanssa eteenpäin.

    Nähdyt esitykset olivat hyvin harjoiteltuja ja ryhmille sopivia. Lapset ja nuoret olivat päässeet itse osallistumaan ohjelmakokonaisuuksien suunnitteluun ja liikemateriaalien tekemiseen ja se näkyi mukavalla tavalla esityksissä. Käsien käyttö osana esityksiä on lisääntynyt ja sitä toivotaan edelleen. Erilaisten otteiden yhdistämistä ja varioimista oli mukava seurata. Kehon käyttö hallitusti lisää tanssin kokonaisvaltaisuutta ja lisää liikkeiden mielenkiintoa ja liikelaajuutta. Tätä kannattaa jatkaa tarkan jalkatyöskentelyn ohella. Esiintymiseen ja lavalla olemiseen oli myös pystytty kiinnittämään huomioita. Lavalla nähtiin selkeitä rooleja sekä iloista yhdessä tanssimista. Edelleen kannustetaan ryhmää yhteisiin ilmaisuharjoituksiin sekä siihen, miten esiintyjän rooli säilyy koko esityksen ajan, myös silloin, kun ollaan selkä yleisöön päin.

    Esityksissä nähdyt asukokonaisuudet olivat tarkkaan harkittuja, esityksiin sopivia ja selvästi esiintyjille mieluisia. Kivasti oli osattu hyödyntää erilaisia asusteita teemoihin sopiviksi. Edelleen voi puvustukseen lisätä tanssiin tai tarinaan soveltuvia elementtejä ja asusteita.
    Esityksiin toivotaan lisää laulua ja erilaista monipuolista äänenkäyttöä. Rytmiikkaa löytyi mukavasti lähes joka esityksestä.

    Karjalan Nuorten Roihu Ryhmä. Kuvaaja Peter Maurer
  • Tanssikielto Klaukkalassa

    Tanssikielto Klaukkalassa

    Klaukkalan Nuorisoseuran 100-vuotisjuhlavuosi on käynnistynyt vilkkaasti. Aikuisten teatteriryhmä Helium esittää musiikkiteatterinäytelmää Tanssikielto seurantalo Roinelassa. Näytelmä kertoo Lontoolaisen äidin ja tyttären muutosta pienelle paikkakunnalle Heinfieldiin ja tietysti siitä, miten on haastavaa tai vaikeaa päästä osaksi uutta yhteisöä. Myös olemassa oleva yhteisö joutuu miettimään omia sääntöjään ja arvojaan uusien asukkaiden myötä. Näytelmässä nähdään niin tanssia kuin kuullaan lauluakin hersyvistä roolisuorituksista puhumattakaan. Tanssikielto esityksen voi nähdä vielä perjantaina 22.4. klo 19.00 ja lauantaina 23.4. klo 13.00.

    Tanssikielto teatteriesityksestä kuva, Klaukkalan Nuorisoseura

    Ennen näytelmän alkua juttelimme seuran johtokunnan jäsenten kanssa seuran yleisiä kuulumia. Puheenjohtaja Eemi Tantarinmäki kertoi, että koronan jälkeen toiminta on palautunut lähes ennalleen, harrastusryhmiin on riittänyt tulijoita, ja kevät ja kesä on vilkasta esitysten ja toiminnan aikaa. Tulossa on teatteri-, tanssi-, kuin sirkusryhmien esitykset, Luova lava leirit sekä viime kesänä suuren suosion saaneet peräkonttikirppikset seurantalon pihalle. Nuorisoseurantalo Roinelan remonttia on suunnitteilla niin keittiöön kuin katon osalta, ja suunnitteluun on saatu tuki kotiseutuliitosta. Erityisesti juhlavuoden tapahtumiksi on suunnitteilla lapsille kesäjuhla sekä virallinen 100-vuotisjuhla marraskuulle.

    Roinelan peräkonttikirppis

    Klaukkalan sirkuskoulu

    Klaukkalan nuorisoseuran sirkuskoulu on perustettu 2012 ja täten viettää tänä vuonna 10-vuotisjuhlia. Seuran sirkuskoulussa opetellaan sirkustemppuja, tasapainoilua, jongleerausta, akrobatiaa ja taikuutta! Klaukkalan Nuorisoseuran sirkustoiminnan parissa tutustuu sirkuksen perustekniikoihin ja välineisiin. Sirkuskoulun 10-vuotisjuhlaesitys pidetään 7.5. Roinelassa, jossa esiintyvät seuran ryhmät Kaardemummat, Sahramit, Vaniljat, Kanelit, Muskotit, Chilit ja Taikurit.

    Teatteri Roinela

    Teatteri Roinelan perinteinen esitysviikko on tulossa 16-22.5. seurantalo Roinelassa. Viikolla esiintyy seuran lasten ja nuorten teatteriryhmät, Elohopea, Jodi, Neon, Rikki, Krypton ja Einsteinium. Esityksinä nähdään Ryöstö kahvin kera, Roinelan talossa, Piikatyttö, Tulukset, Ystäväni on vampyyri ja intiaanisatu. Esitysajat löytyvät teatteri Roinelan kotisivuilta.

    Klaukkalan kansantanssijat

    Klaukkalan kansantanssiryhmät esiintyvät ahkerasti seuran omissa tapahtumissa kuin muuallakin. Kevään aikana ohjaajat ovat järjestäneet avoimia tanssileirejä alueen lapsille ja nuorille sekä käyvät koulussa tanssittamassa lapsia. Aktiivisia seuran kansantanssiryhmiä nähdään niin tanssiralli- kuin tanssimyllytapahtumissa esiintymässä. Ryhmiä osallistuu myös kansainväliseen kansantassitapahtuma Pispalan Sottiisiin Tampereelle kesäkuussa.  Kansantanssijoiden kevätnäytös pidetään seurantalolla 19.5. jossa esiintyy seuran ryhmät Tyrsky, Karuselli, Karkelo, Kuohu ja Kirma.

    Klaukkalan nuorisoseura on vireä ja toimiva iso paikallisyhdistys, jonka toiminnasta vastaavat osaavat vapaaehtoiset. Nuorisoseuran toimintaan pääsee helposti mukaan niin harrastamaan kuin tekemään erilaisia tapahtumiakin. Onnea ja menestystä seuralle 100-vuotisjuhlavuoteen.

    Klaukkalan Nuorisoseurantalo Roinela ja kansantanssijat