LAHJOITA
Kuvapankki
Seuralainen
Nuorisoseurarekisteri
Puoti
Työkalupakki
Tapahtumakalenteri
menu-icon

Kategoria: Etelä-Suomi

  • Uutta teatteriharrastustoimintaa Etelä-Suomen maalaiskuntiin 

    Uutta teatteriharrastustoimintaa Etelä-Suomen maalaiskuntiin 

    Askolassa, Pukkilassa, Lapinjärvellä, Asikkalassa ja Orimattilassa on tulossa uusia teatterin harrastusmahdollisuuksia lapsille ja nuorille. Tavoitteena on lisätä pienten paikkakuntien harrastusmahdollisuuksia, tarjota lapsille ja nuorille mahdollisuus toteuttaa itseään sekä vahvistaa maaseutukylien yhteisöllisyyttä. 

    Teatteritoimintaa tuodaan kyliin, joissa vastaavaa toimintaa ei vielä ole ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet ovat rajatut. Lapset ja nuoret otetaan mukaan jo toiminnan suunnitteluvaiheessa ja jokaiselle paikkakunnalle luodaan omat heille räätälöidyt toimintamallit.  

    Toiminnan taustalla on Suomen Nuorisoseurojen uusi Kulttuuria yhteisöille -hanke, jonka avulla palkataan ammattitaitoisia ohjaajia sekä koulutetaan uusia ohjaajia, jotka vastaavat teatteritoiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta. Uusien ohjaajien avulla varmistetaan myös toiminnan jatkuminen hankkeen päättymisen jälkeen.  

    Toimintaa vetää projektityöntekijä ja pitkän linjan teatterintekijä Henna Heikkilä, joka on työn myötä tehnyt paluumuuton kotiseudulleen Lahteen. 

    ”Minulle teatterissa tärkeintä ja rakkainta on aina ollut sen yhteisöllisyys. On tärkeää saada kokea olevansa osa jotain itseään suurempaa: yhteisöä, yhteistä ponnistusta, projektia tai taideteosta. Yhteisöllisyys on myös usein pienten paikkakuntien ja maalaiskylien vahvuus. Kasvavalle nuorelle näiden asioiden merkitys voi olla mullistava. Epävarmassa elämänvaiheessa, kun vasta opettelee itseään ja maailmaa, teatteri ja sen tuoma yhteisö voivat avata ajattelua, kasvattaa itsetuntoa ja luoda uudenlaista rohkeutta ilmaista itseään ja ajatuksiaan”, Heikkilä summaa ajatuksiaan hankkeesta ja sen merkityksestä. 

    Hanke on käynnistynyt loppuvuodesta 2025 ja jatkuu heinäkuun 2027 loppuun asti. 

    Lisätiedot

    Henna Heikkilä, projektityöntekijä 
    Kulttuuria yhteisöille -hanke 
    Suomen Nuorisoseurat 
    henna.heikkila@nuorisoseurat.fi, puh. 044 7760639 

  • Etelä-Suomeen uutta teatteritoimintaa

    Etelä-Suomeen uutta teatteritoimintaa

    Etelä-Suomen alueella vahvistetaan paikallisten nuorisoseurojen tarjoamaa teatteritoimintaa joulukuussa alkavan uuden hankkeen avulla. Kulttuuria yhteisöille -hankkeen tavoitteena on luoda uutta teatteri-ilmaisun harrastus- ja tapahtumatoimintaa lapsille, nuorille ja yhteisöille heidän omilla maaseutumaisilla asuinpaikkakunnillaan. Hanke toteutetaan viidellä paikkakunnalla; Orimattilassa, Pukkilassa, Asikkalassa, Lapinjärvellä ja Askolassa yhteistyössä paikallisten nuorisoseurojen kanssa.

    Hankkeen avulla palkataan ammattitaitoisia ohjaajia sekä koulutetaan uusia ohjaajia, jotka vastaavat teatteritoiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta. Tavoitteena on saada nuorisoseuroille uusia ohjaajia, jotka turvaavat toiminnan jatkumisen hankkeen päättymisen jälkeen. Hanke kestää vuoden 2027 kesään asti ja se on saanut EU:n maaseuturahoitusta Päijänne-Leaderilta ja Kehittämisyhdistys Silmulta.

    ”Keskusteluissa seurojen kanssa kävi ilmi, että suurin ongelma toiminnan käynnistämisessä on osaavien ohjaajien puuttuminen omalta paikkakunnalta. Hankkeen avulla saadaan tarvittavaa ohjaaja-apua ja sitä kautta uutta harrastustoimintaa alueen lapsille ja nuorille”, Etelä-Suomen alueen koordinaattori Johanna Lindstam kertoo.

    Hankkeen projektityöntekijäksi on valittu Henna Heikkilä, joka aloittaa tehtävässään 1.12. Hänen työpisteensä tulee sijaitsemaan Lahdessa.

    ”Teatteri on vienyt sydämeni jo kymmenen vuotta sitten, ja siitä lähtien olen tehnyt sitä niin harrastajana, opiskelijana kuin ammattilaisenakin. Viimeiset neljä vuotta olen työskennellyt Vaasan kaupunginteatterissa järjestäjänä ja samalla opiskellut itseni kulttuurituottajaksi. Nyt valmistumisen kynnyksellä on todella inspiroivaa päästä mukaan Nuorisoseurojen tiimiin Kulttuuria yhteisöille -hankkeen projektityöntekijäksi. Odotan erityisesti sitä, että pääsen innostamaan uusia tyyppejä teatterin valloittavaan maailmaan.”

    Hankkeen projektityöntekijä Henna on valmistumassa kulttuurituottajaksi.
  • Nuori Kulttuuri Festivaali kiertää keväällä viisi kaupunkia – nuoret pääosassa taiteen tekemisessä 

    Nuori Kulttuuri Festivaali kiertää keväällä viisi kaupunkia – nuoret pääosassa taiteen tekemisessä 

    Vuoden 2026 Nuori Kulttuuri Festivaali on nuorten oma valtakunnallinen taidetapahtuma, joka antaa lavan ja tilan nuorille harrastajille ympäri Suomen. Kevään aikana festivaali levittäytyy viiteen kaupunkiin, joissa nuoret pääsevät esittämään, kokemaan ja tekemään taidetta omannäköisellään tavalla. 

    Festivaalikaupungit keväällä 2026: 

    • Vaasa 17.–18.4. 
    • Sodankylä 9.5. 
    • Savonlinna 23.5. 
    • Vantaa 23.5. 
    • Lahti 30.5. 

    Festivaaleilla nähdään ja koetaan nuorten luovuutta monessa muodossa: musiikkia, teatteria, tanssia, sirkusta, kuvataidetta, audiovisuaalisia teoksia ja uusien taidemuotojen yhdistelmiä. Jokaisessa kaupungissa rakennetaan oma kokonaisuutensa paikallisten nuorten ja taidetoimijoiden näkemyksellä. 

    Monissa kaupungeissa tapahtumat suunnittelevat ja toteuttavat nuoret itse. He toimivat tuottajina, esiintyjinä ja tapahtumatekijöinä, saaden samalla kokemusta taiteen tekemisestä, tuotannosta ja yhteisöllisestä työstä. 

    ”Haluamme, että nuoret pääsevät vaikuttamaan siihen, millaisia tapahtumia heille järjestetään. Tämä on sukupolvi, joka luo uutta kulttuuria rohkeasti ja omista lähtökohdistaan,” kertoo kulttuurisen nuorisotyön suunnittelija Johanna Hurme. 

    Vuoden 2026 festivaalivuosi on myös Nuori Kulttuuri -toiminnan nykyisen strategiakauden päätösvuosi ja kuuden vuoden mittaisen kehitystyön huipennus. Tavoitteena on vahvistaa nuorten osallisuutta taiteen ja kulttuurin parissa sekä juurruttaa parhaat toimintamallit osaksi valtakunnallista kulttuurisen nuorisotyön kenttää. 

    Lue lisää ja seuraa kevään tapahtumien rakentumista osoitteessa nuorikulttuuri.fi/festivaali/

    Suomen Nuorisoseurat hallinnoi Nuori Kulttuuri -toimintaa.

  • Tiilinen Lappilinna on tapahtumien keskus Etelä-Hämeessä

    Tiilinen Lappilinna on tapahtumien keskus Etelä-Hämeessä

    Esittelemme syys-marraskuun aikana nuorisoseurantaloja eri puolilta Suomea. Tällä kertaa vuorossa on Lappilan nuorisoseurantalo Lappilinna Etelä-Hämeestä.

    Lappilan nuorisoseura on perustettu 1920-luvun lopulla Lappilan kylälle Kärkölään. Kylä sijaitsee Riihimäki – Lahti -rautatien varrella ja Lappilan junaseisakkeelta on vain kivenheiton matka Lappilan nuorisoseurantalolle Lappilinnaan.

    Lappilinna on rakennettu kyläläisten yhteiseen käyttöön vuonna 1934. Lappilassa toimi vuosina 1928–2014 tiilitehdas, joka selittää myös Lappilinnan ulkonäön. 

    Lappilinnasta tuli suosittu tanssipaikka 50- ja 60-luvuilla, jolloin taloon rakennettiin taloon. Laajennus valmistui vuonna -63 ja sen jälkeen taloon mahtui satoja tanssijoita ja juhlijoita. Talon historian huippuhetkiin kuuluu The Renegadesin esiintyminen 60-luvun alkupuolella. 

    Lappilinnassa on edelleen hyvät valmiudet suurien juhlien ja tilaisuuksien järjestämiseen, sillä salissa on tilaa jopa 160m2. Talossa on upea sali ja näyttämö, hyvin varusteltu keittiö ja ravintolasali, tilavat eteistilat ja vessat sekä pihassa paljon pysäköintipaikkoja. 

    Nykyään Lappilinnassa järjestetään huutokauppoja, lasten askartelukerhoa sekä tansseja. Lisäksi salissa voi harrastaa lento- ja sulkapalloa, nyrkkeilyä ja pöytätennistä. 

    Tutustu Lappilan Nuorisoseuran toimintaan heidän verkkosivuillaan. Lappilinna sijaitsee osoitteessa Lappilinnantie, 16670 Lappila.

  • Laukkosken nuorisoseurantalo on ollut kyläyhteisön sydän jo yli sadan vuoden ajan

    Laukkosken nuorisoseurantalo on ollut kyläyhteisön sydän jo yli sadan vuoden ajan

    Esittelemme syys-marraskuun aikana nuorisoseurantaloja eri puolilta Suomea. Tällä kertaa vuorossa on Laukkosken nuorisoseurantalo Uudeltamaalta.

    Laukkoskella seisoo jykevä hirsitalo, joka on ollut kyläläisten kokoontumispaikka jo vuodesta 1920. Nuorisoseurantalo rakennettiin talkoovoimin ja lahjoitusten turvin. Kylän isännät päättivät vuonna 1919, että oma seuratalo on välttämätön. Rakentamista vauhditti muun muassa tohtori Hornborgin lahjoittama raha ja piirustukset sekä kyläläisten tuomat hirret ja rahasummat.

    Laukkosken nuorisoseurantalon rakentajia 1919-1920.

    Rakennus valmistui seuraavana vuonna ja siirtyi 1980-luvulla Laukkosken Nuorisoseuran omistukseen. Sittemmin taloa on korjattu ja uudistettu useaan otteeseen – viimeksi salin takka muurattiin uudelleen kesällä 2024.

    Seurantalo on nähnyt monta vaihetta

    Seurantalo on vuosikymmenten aikana palvellut monessa roolissa. Sodan aikaan tiloissa toimi jonkinlainen sairaala ja Helsingin sairaita siirrettiin evakkoon Laukkoskelle. Myöhemmin se on ollut myös Laukkosken koulun käytössä jumppasalina ja jopa väliaikaisena koulurakennuksena.

    2000-luvulla talosta on tullut suosittu juhlapaikka. Siellä on vietetty häitä, syntymäpäiviä ja muita perhejuhlia, mutta myös tehty kulttuurihistoriaa. Hyvän akustiikan ansiosta salissa on äänitetty useita levyjä, ja ainutlaatuisen miljöön vuoksi talo on päätynyt useisiin elokuviin ja tv-sarjoihin.

    Laukkosken nuorisoseurantalo on suosittu juhlapaikka. Kuva Juha Vääräkangas.

    Toiminnan keskus

    Seurantalo on edelleen aktiivinen kyläläisten käytössä. Talolla järjestetään esimerkiksi Tempoa Tenaviin -muskareita, lautapeli-iltoja alakoululaisille sekä online Latinobic -tanssitunteja. Riikkari-kuoro ja paikalliset bändit harjoittelevat siellä, ja monet yhdistykset pitävät kokouksensa seurantalon suojissa.

    Talon yläkerrasta löytyy paikallisen metsästysseuran ampumapaikka ja seura harjoitteleekin siellä keväisin viikoittain ilmakiväärillä. Talvella seurantalon tunnelma on erityisen lämminhenkinen, kun sekä salin takkaa että ravintolan pönttöuunia lämmitetään puilla.

    “On aika uniikkia, että taloa lämmitetään päivittäin puilla”, kertoo nuorisoseuran puheenjohtaja Mari Knuuttila.

    Laukkosken Nuorisoseuran toimintaa voi seurata heidän verkkosivuiltaan. Talo sijaitsee osoitteessa Krouvarintie 20, Laukkoski.

  • Luova Lava -päiväleirit tarjoaa kesätöitä nuorille ohjaajille

    Luova Lava -päiväleirit tarjoaa kesätöitä nuorille ohjaajille

    Lahdessa Luova Lava -päiväleirit käynnistyivät heti kesäkuun alussa, kun koululaiset kirmasivat kouluista kesälomalle. Hannunsalilla järjestetään kaksi Luova Lava -päiväleiriä 7-11 -vuotiaille sekä juhannusviikolla nuorten leiri 12-14 -vuotiaille. Leireillä työskentelee tänä kesänä viisi nuorta apuohjaajaa (Sofia, Johanna, Aava, Otso ja Lotta) ja yksi aikuisohjaaja (Béla).

    Nuoret on palkattu leireille monin eri tavoin; kesätyöseteleillä, OP Kesäduuni -kampanjan kautta ja yksi heistä on vapaaehtoisena ilman rahallista korvausta. On ollut ilo saada aina edelliseltä kesältä apuohjaajia palkattua mukaan, jotka ovat voineet jo kokeneina ohjaajina opastaa uusia ohjaajia apuohjaajan työssä. Olemme myös aina saanet hyvää palautetta nuorilta, että Luova Lava -päiväleirit on mahtava työpaikka (tästä kertoo myös se, että apuohjaajat hakevat Luova Lavalta kesätöitä joka kesä uudestaan)! Kesällä 2024 ohjaajien antama kokonaisarvosana leireille oli 4,66/5.

    Kuvassa ohjaajat Béla, Johanna ja Aava leikkimässä evoluutioleikkiä.

    Apuohjaajien työtehtäviin kuuluu leireillä kaikki avustavat tehtävät aikuisohjaajan kanssa yhdessä, kuten lasten turvallisuudesta huolehtiminen, leikkien- ja askartelujen ohjaaminen, tanssi-, teatteri- ja sirkusharjoitteiden ohjaaminen ja niissä avustaminen, ulkoilu lasten kanssa ja ruokailuissa avustaminen. Lisäksi apuohjaajat ovat tärkeässä avustajan roolissa lasten Hetki taiteilijana -esityksessä.

    Kysyin nuorilta apuohjaajilta mikä ohjaamisessa on kivointa ja mikä haastavinta? Apuohjaajat vastasivat, että ”parasta leirillä on lasten kanssa leikkiminen ja lasten hyvien juttujen kuunteleminen” sekä ”lasten kanssa oleminen ja mukava ja hyvä työilmapiiri”. Haasteena he kokevat ”vilkkaat lapset, jotka ei jaksa kuunnella ohjeita”.

    Kuvassa apuohjaajat Sofia ja Aava leikkimässä evoluutioleikkiä.

    Tänä kesänä Luova Lava -päiväleireillä on teemana Tarujen taikaa, satujen saloja. Kysyinkin apuohjaajilta mikä satu- tai taruhahmo olisit itse ja miksi? Tässä vastauksia:

    ”Olisin tanssiva keiju, koska se kuulostaa hyvältä”,

    ”Olisin Spiderman, koska se on siisti hahmo”,

    ”Olisin merenneito, koska pystyisin uida syvälle ja tutkia merta”

    ”Olisin Helinä-keiju, koska se on siisti ja osaa lentää”.

    Vuonna 2026 palkataan taas uusia kesätyöntekijöitä, joten olethan kuulolla, jos ohjaaminen ja Luova Lava kiinnostaa!

  • Hanna-Maija Perttola on valittu Etelä-Suomen vuoden nuorisoseuralaiseksi 2025

    Hanna-Maija Perttola on valittu Etelä-Suomen vuoden nuorisoseuralaiseksi 2025

    Hanna-Maija Perttola on valittu Etelä-Suomen vuoden nuorisoseuralaiseksi seuraavin perustein (Pornaisten Pohjoisen Nuorisoseuran perustelut):

    Hanna-Maija eli Hannis on Pornaisten Pohjoisen Nuorisoseuran toiminnan ahkera ja monipuolinen toimija. Hän on jo vuosia toiminut muun muassa johtokunnan jäsenenä, kesäteatterin tuottajana ja organisoinut lasten harrastustoimintaa. Lisäksi hän toimii nuorisoseurassa Vintiö -hankkeen vastuuhenkilönä.

    Hannis on ahkera talkoolainen ja idearikas toiminnan kehittäjä. Hän pyörittää Pornaisten Pohjoista Nuorisoseuraa intohimolla, kunnianhimoisesti ja sydämellä. Hän on kuulunut nuorisoseuraan nuoruusvuosistaan lähtien ja ollut jo alusta lähtien monessa mukana; muun muassa vetänyt kerhotoimintaa ja kursseja sekä Luova Lava -leirejä. Hanniksen sydän sykkii nuorisoseuratyölle! Ilman Hannista Pornaisten Pohjoisesta Nuorisoseurasta puuttuisi todella iso pala, ahkera työmyyrä sekä aina iloinen ja kaikille ystävällinen toimija.

    Vuoden nuorisoseuralainen -tunnustus ojennettiin tänään Hanna-Maijalle Pornaisissa. Tunnustuksen saajan on päättänyt alueemme valtuutetut Anu Toropainen ja Hilma Vaara.

    ONNEA HANNIS!

  • Tanssinriemua Etelä-Suomen Tanssirallissa 12.4.

    Tanssinriemua Etelä-Suomen Tanssirallissa 12.4.

    Alueellisessa tanssirallissa nähtiin lauantaina 14 upeaa ja hyvin harjoiteltua esitystä. Tanssirallin raadissa palautetta antoivat tanssinopettajat Salla Korja ja Jukka Saari.

    Yleispalaute 

    Tanssirallin raati kiittää kaikkia esiintyjiä. Esityskokonaisuudet olivat hyvin harjoiteltuja, ohjelmiin oli selvästi panostettu. Tilan käyttö oli monipuolista ja laajaa, tanssitila oli ryhmillä hyvin hallussa. Lisäksi esityksissä nähtiin paljon erilaisia askelikkoja, kuvioita ja otteita. Esitysten monipuolisuus ilahdutti raatia, esitykset olivat vaihtelevia ja monipuolisia. Ja mikä on aina kiva huomata, esitykset oli mietitty alusta loppuun asti. Sisääntulot ja poistumiset kuuluvat olennaisesti esitykseen. Ne sisälsivät myös yllättäviä elementtejä. Se, että oli sovittu että kumarretaan ja mennään reippaasti pois tai jos kävellään juonnon aikana sisälle, niin sitten kävellään reippaasti.

    Asut olivat kautta linjan tosi huoliteltuja, niihin oli panostettu ja ne tukivat eri esityskokonaisuuksia. Samoin hiuksissa oli upeita kampauksia ja ne, joilla meikkejä oli, oli esityskokonaisuuksia tukevia.  

    Laulua oli ilahduttavan monella ryhmällä. Laulut olivat reippaita ja kuuluvia. Rekvisiitan ja välineiden käyttö oli mietitty harkitusti ja hyvin.

    Sarjanimeämiset

  • Siiri Kakko on valittu Vuoden ohjaajaksi 2025 Etelä-Suomessa

    Siiri Kakko ANSA -näytelmän jälkeen juuri tunnustuksen saaneena.

    Etelä-Suomen alueella on jo useita vuosia palkittu vuoden ohjaaja. Tänä vuonna tunnustuksen sai Lahden Harrastajateatterin perustaja ja ohjaaja Siiri Kakko. Siiri on lahtelainen teatterintekijä, joka on valmistunut Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemiasta teatteri-ilmaisun ohjaajaksi. Siiri ohjaa teatterin lisäksi myös kansantanssia.

    Lahden Harrastajateatterin näyttelijät kuvaavat Siiriä ohjaajana seuraavasti: ”Siirillä on hyvä huumorintaju, hän jaksaa olla iloinen ja positiivinen. Siiri antaa selkeät ohjeet ja tietää mitä haluaa. Hän malttaa odottaa tulosta ja luottaa kunkin omaan prosessiin. Siiri ohjaa aina ilon ja positiivisuuden kautta, ei koskaan nolaten. Hän antaa näyttelijöiden käyttää omaa persoonaa ja kokeilla omia ideoitaan. Siiri saa aikaan tunteen, että kaikki ovat yhtä arvokkaita ja tärkeä osa lopputulosta.”

    Valinnan vuoden ohjaajaksi tekivät Etelä-Suomen kaksi valtuutettua: Anu Toropainen Hollolasta ja Hilma Vaara Kerkkoosta. Tunnustus ojennettiin tänään Siirille Lahden Harrastajateatterin ANSA -näytelmän ensi-illassa Vaahterasalissa.

    PALJON ONNEA SIIRI!

  • ”Tääl oli kivaa ja oli hyviä ruokia. 10 pistettä ja papukaijamerkki”

    ”Tääl oli kivaa ja oli hyviä ruokia. 10 pistettä ja papukaijamerkki”

    Etelä-Suomen Knoppi -ohjaajakoulutuksen toinen osa järjestettiin Meriharjun leirikeskuksessa helmikuun ensimmäisenä viikonloppuna. Paikalla oli kahdeksan innokasta ohjaajaopiskelijaa sekä kolme kouluttajaa. Lisäksi Meriharjun alueella liikkui neljä DofE -seikkailijaa suorittamassa hopeatason harjoitusseikkailua yhdessä ohjaajiensa kanssa.

    Knoppi -ohjaajakoulutuksessa leikitään paljon. Kuvassa menossa musiikkileikki.

    Lauantaiaamu aloitettiin kertaamalla, mitä olimme jo edellisellä jaksolla marraskuussa tehneet Lahdessa. Muistelimme toistemme nimiä sekä leikimme muutaman nimi- ja tutustumisleikin. Kerrattiin myös Turvallisemman tilan periaatteet ja yhdessä tehdyt säännöt. Ryhmän yhteiset ”knoppi -periaatteet” (säännöt) sisältävät muun muassa kohdat: ”puhutaan ystävällisesti”, ”otetaan kaikki mukaan” ja ”pidetään kivvaa!”.

    Lauantain muita käsiteltyjä aiheita olivat muun muassa ohjaaja turvallisuuden lisääjänä, lapsen erilaisuuden huomioiminen, ongelmatilanteiden ratkaisu sekä ohjaajan tehtävät omassa seurassa. Ohjaajan on hyvä miettiä jo etukäteen, miten toimii jos esimerkiksi harrastusryhmässä esiintyy kiusaamista tai ryhmä on täysin villiintynyt. Knoppi -ohjaajakoulutuksessa näitä tilanteita harjoiteltiin pienillä näytelmillä. Ohjaajaopiskelijat tekivät pienissä ryhmissä kohtauksia, jossa ongelmatilanne syntyy ja muut pääsivät arvaamaan, mistä ongelmasta on kyse ja miten he ratkaisisivat tilanteen. On aina ihana huomata, miten meidän nuoret ohjaajat heittäytyvät tällaisiin harjoituksiin!

    Lauantaina kävimme myös ulkoilemassa DofE -harjoitusseikkailijoiden kanssa. Harjoittelimme yhdessä retkikeittimen käyttöä kuumentamalla vettä kaakaota varten. Tulevana kesänä näillekin taidoille on käyttöä, kun Knoppi -koulutuksen viimeinen jakso suoritetaan retkeilemällä Mikkelissä. Samalla Knoppi -nuoret suorittavat valmiiksi myös DofE -ohjelman (The Duke of Edinburgh´s International Award) pronssisen tason.

    Retkikeittimen käyttö on retkeilyn perustaitoja.

    Knoppi -ohjaajakoulutuksen iltaohjelmaan kuului unelma -nuorisoseuran rakentaminen sekä oman pizzan valmistus. Yhdessä sovittiin, että hiljaisuus alkaa klo.23:00. Kiitos vastuulliset ohjaajaopiskelijat, kaikki saimme hyvät yöunet!

    Sunnuntaina aamupalan jälkeen leikimme kurssilaisten omia leikkejä ja jokainen pääsi vuorollaan ohjaamaan muulle ryhmälle leikin. Tärkeintä oli antaa ohjauksen jälkeen palaute: mikä onnistui ja mitä voisi vielä kehittää. Kurssilla pyritään aina luomaan turvallinen ilmapiiri, että jokainen kurssilainen uskaltaa sanoa oman mielipiteensä sekä rohkaistuu antamaan palautetta.

    Iltapäivällä olimme kaikki väsyneitä, mutta onnellisia viikonlopun kurssista. Kurssilaisilta saatu palaute lämmittää kouluttajien mieltä vielä pitkään. Kokonaisarvosana kurssista oli 4,75 / 5. Lisäksi saatiin sanallista palautetta: ”tääl oli kivaa ja oli hyviä ruokia, 10 pistettä ja papukaijamerkki”.

    Seuraavan kerran tapaamme toukokuussa Teamsin välityksellä ja suunnittelemme tulevaa seikkailua. Varsinainen seikkailu alkaa kesäkuun alussa Mikkelissä!