Kesän jännittävin telttaleiri saapuu nyt ensimmäistä kertaa Sysmän Liikolaan juhannuksen jälkeen, kun 8–12-vuotiaille lapsille suunnattu Nuorisoseurojen Teatterimysteeri -leiri yhdistää teatterin, mysteerit ja kesäisen leiritunnelman ainutlaatuiseksi elämykseksi.
Leirillä lapset pääsevät sukeltamaan salaperäiseen tarinaan, ratkaisemaan arvoituksia, tekemään teatteria ja rakentamaan yhdessä seikkailua luonnon keskellä. Päivien aikana luvassa on roolihahmoja, ulkopelejä, iltanuotioita sekä yllätyksiä, jotka vievät osallistujat keskelle mysteeriä.
Telttamajoituksessa järjestettävä leiri tarjoaa turvallisen ja yhteisöllisen ympäristön, jossa lapset voivat käyttää mielikuvitustaan, saada uusia ystäviä ja kokea unohtumattoman kesäelämyksen.
Leirille järjestetään kuljetus reitillä Helsinki – Mäntsälä – Lahti – Vääksy – Sysmä, mikä helpottaa osallistumista myös pääkaupunkiseudulta ja Päijät-Hämeestä.
Teatterimysteeri -leiri järjestetään juhannuksen jälkeen Sysmän Liikolassa. Mukaan ovat tervetulleita kaikki 8–12-vuotiaat lapset, jotka rakastavat tarinoita, seikkailuja ja yhdessä tekemistä. Leirin järjestää Suomen Nuorisoseurat ry yhteistyössä Liikolan Nuorisoseuran kanssa.
Kesälomaa viettäville lapsille ja nuorille suunnatut Luova Lava -päiväleirit tarjoavat kesällä innostavaa tekemistä, esiintymisen iloa ja yhdessä luomisen riemua Lahdessa, Askolassa ja Lapinjärvellä.
Leiriläiset pääsevät tutustumaan monipuolisesti eri esittävän taiteen aloihin kuten tanssiin ja teatteriin, unohtamatta muita perinteisiä leiritouhuja kuten kädentaitoja ja ulkoilua. Leirit ovat kaikille avoimia, eikä aiempaa kokemusta tarvita.
Vuoden 2026 teemana on Ajaton aikamatka, joka johdattaa osallistujat mielikuvituksen siivittämälle matkalle eri aikakausiin tarinoiden, liikkeen, musiikin ja luovan tekemisen kautta. Leiriviikon aikana osallistujat pääsevät rakentamaan yhdessä esityksiä, eläytymään erilaisiin rooleihin sekä toteuttamaan omia ideoitaan turvallisessa ja kannustavassa ilmapiirissä.
Luova Lava -päiväleirit tarjoavat lapsille ja nuorille mahdollisuuden viettää kesää yhteisöllisesti, saada uusia ystäviä ja löytää rohkeutta ilmaista itseään. Ohjelmassa yhdistyvät taide, leikki, liikunta ja yhdessä tekemisen ilo.
Luova Lava -päiväleirejä järjestetään kesän aikana:
Lahdessa kesä-heinäkuussa
Askolassa kesäkuun toisella viikolla
Lapinjärvellä elokuun ensimmäisellä viikolla
Leirit on suunnattu kesälomaa viettäville lapsille ja nuorille.
Suomen Nuorisoseurat on palkinnut Helsingissä toimivan Siltamäen Nuorisoseuran Etelä-Suomen Vuoden 2026 Nuorisoseurana.
Siltamäen Nuorisoseura on toiminut yli 40 vuotta Koillis-Helsingin alueella tarjoten matalan kynnyksen harrastuksia lähialueen kaikenikäisille asukkaille. Seurassa voi harrastaa monipuolisesti muun muassa teatteria, musiikkia ja liikuntaa. Nuorisoseura ylläpitää ja edistää paikallista yhteisöllisyyttä sekä vanhanajan talkoohenkeä yhteistyössä Koillis-Helsingin muiden toimijoiden kanssa.
Siltamäen Nuorisoseura on kehittänyt ja uudistanut toimintaansa vastaamaan nykyhetkeä. Seura on yksi Harrastamisen Suomen mallin palveluntarjoajista ja on siten pystynyt kasvattamaan alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten harrastajien määrää. Viime vuonna pelkästään alle 16-vuotiaiden harrastajien osallistumiskertoja kertyi vuoden aikana lähes 7 000.
Nuorisoseura pyrkii työllistämään entistä enemmän nuoria niin ohjaajiksi kuin muihin seuran töihin. Tällä hetkellä seurassa toimii yli kymmenen ohjaajaa sekä osa-aikainen toiminnanjohtaja.
Tunnustus jaettiin eilen 11.5. johtokunnan kokouksen yhteydessä Siltamäessä. Vuosittain jaettavilla tunnustuksilla halutaan kannustaa paikallisia nuorisoseuroja ja heidän aktiivisia toimijoitaan jatkamaan ja kehittämään hyvää työtään. Ehdotuksia tunnustuksen saajiksi saivat tehdä kaikki alueen nuorisoseuralaiset. Ehdotusten perusteella päätöksen tekivät alueen kaksi valtuutettua Piritta Ahl ja Anni Kivinen.
Suomen Nuorisoseurat on palkinnut aktiivisen vapaaehtoisen Taina Mahkosen Etelä-Suomen alueen Vuoden ohjaajana.
Taina on pitkän linjan nuorisoseuralainen, jonka ohjaustyö alkoi vuonna 1995 Röykän-Leppälammen Nuorisoseurassa. Vuosien varrella hän on ohjannut seurassa lapsille kädentaitoja ja kokkikerhoja sekä aikuisille muun muassa punontakerhoa, jossa tehdään esimerkiksi kahvipussiaskartelua. Lisäksi Taina on toiminut seuran kerhovastaavana yli 15 vuotta suunnitellen lasten ja nuorten harrastustoimintaa.
Tunnustus jaettiin maanantaina 4.5. Röykän-Leppälammen nuorisoseuran kerhojen kevätjuhlassa. Vuosittain jaettavilla tunnustuksilla halutaan kannustaa paikallisia nuorisoseuroja ja heidän aktiivisia toimijoitaan jatkamaan ja kehittämään hyvää työtään. Ehdotuksia tunnustuksen saajiksi saivat tehdä kaikki alueen nuorisoseuralaiset. Ehdotusten perusteella päätöksen tekivät alueen kaksi valtuutettua Piritta Ahl ja Anni Kivinen.
Yleispalaute Etelä-Suomen tanssirallista 18.4.2026
Yleisvaikutelma tanssirallin esityksistä
Kiitos kaikille 130 esiintyjälle ja kaikille ohjaajille päivän tanssiralliesityksistä. Kaikista ryhmistä välittyi, että ohjelmia oli harjoiteltu ja rakennettu ajatuksella. Erityisesti esitysten puvustus oli jälleen siistiä, yhtenäistä ja ryhmille sekä esityksiin sopivaa. Tämä kertoo siitä, että esiintymiseen valmistautumista harjoitellaan monipuolisesti, ei ainoastaan liikkeen vaan myös kokonaisuuden viimeistelyn tasolla. Tanssirallin esitykset muodostivat kokonaisuutena huolitellun ja valmistellun vaikutelman.
Tanssijan oma liike keskiöön
Yksi keskeinen kehityskohde liittyy lapsen oman liikkeen ja ilmaisun esiin tuomiseen. Monissa esityksissä korostui aikuismaisen tarkka ja yhtenäinen tanssiminen, mikä johti paikoin vaikutelmaan niin sanotuista “pienistä aikuisista”. Erityisesti nuoremmissa ikäryhmissä toivottaisiin enemmän leikkisyyttä, vapautta ja lapselle ominaista liikkumisen iloa.
Tähän liittyy myös kehon monipuolinen käyttö. Vaikka kehonhallinta oli monin paikoin hyvällä tasolla ja käsien käyttöä oli hyödynnetty kiitettävästi, koko kehon käyttö – tasot, painonsiirrot ja liikkeen laajuus – voisi olla vielä vahvemmin mukana. Kehon kokonaisvaltainen käyttö luo perustan myöhemmälle tekniselle kehitykselle.
Ohjaajan rooli ja tilan antaminen
Yleisvaikutelman perusteella ohjaajan rooli näkyi esityksissä vahvasti. Raati arvostaa erityisesti tilanteita, joissa lapsen oma tekeminen ja oivallus pääsevät esiin. Siksi olisi hyvä pohtia, miten ohjaaja voi tietoisesti jättää tilaa lasten omalle ilmaisulle myös esitystilanteessa – ei vain harjoituksissa.
Tähän liittyy myös ajatus vapaammasta liikkeestä ja improvisaation mahdollisuuksista. Vaikka oletettavasti harjoituksissa tapahtuu paljon luovaa työskentelyä, se näkyi esityksissä melko vähän. Rohkaisu spontaaniin liikkeeseen, äänenkäyttöön ja ilmaisun rohkeuteen voisi rikastuttaa esityksiä merkittävästi.
Suhde yleisöön
Esiintyjien ja yleisön väliseen suhteeseen kannattaa jatkossa kiinnittää huomiota. Monissa esityksissä tanssittiin ensisijaisesti omalle ryhmälle, jolloin yleisö jäi sivurooliin. Tämä herättää kysymyksen: mikä on esiintymisen ja harjoituksen välinen ero lasten tanssissa?
Toisaalta on arvokasta, että pienemmillä tanssijoilla keskitytään ensisijaisesti ryhmän sisäiseen vuorovaikutukseen ja yhteiseen tekemiseen. Tästä syntyy aito yhteys, jota voidaan myöhemmin laajentaa yleisöön. Samalla olisi kuitenkin hyvä kannustaa tilanteisiin, joissa kontakti yleisöön syntyy luontevasti – katseen, hymyn tai tanssisuunnan kautta.
Rakenteelliset ja ilmaisulliset mahdollisuudet
Esityksissä nähtiin pääasiassa yhtäaikaista ryhmätyöskentelyä. Jatkossa voisi rohkeammin hyödyntää esimerkiksi kaanonia, vuorottelua ja eri tasoilla tapahtuvaa tekemistä, jolloin esitykseen syntyy enemmän kerroksellisuutta ja dynamiikkaa. Myös “hiljaiset hetket” – tilanteet, joissa esiintyjä ei aktiivisesti liiku – ansaitsevat huomiota ja viimeistelyä.
Ilmaisun osalta perusasiat olivat hyvin hallussa: katse, hymy ja pari- tai ryhmäkontakti toimivat monin paikoin. Seuraava askel voisi olla ilmaisun rohkaiseminen kohti suurempaa vaihtelua – niin sanottua “rosoa”, spontaania reagointia ja tanssin ilon näkyväksi tekemistä myös koreografian ulkopuolella. Esimerkiksi luonnollinen äänenkäyttö, kuten riemunkiljahdukset, voisivat tuoda esityksiin lisää elävyyttä.
Lopuksi
Kokonaisuutena esitykset osoittivat vahvaa perustyötä ja sitoutumista harjoitteluun. Kehonhallinta, ryhmätyöskentely ja esiintymisen perusvalmiudet olivat hyvällä tasolla. Jatkossa painopistettä voisi siirtää entistä enemmän lapsen oman ilmaisun, luovuuden ja kokonaisvaltaisen liikkeen tukemiseen. Näin rakennetaan pohjaa paitsi tekniselle osaamiselle myös aidolle, iloiselle ja yleisöön välittyvälle tanssille.
Orimattilassa 18.4.2026 tanssinopettajat Anna-Kristiina Oja ja Maiju Laurila
Etelä-Suomen alueellisessa nuorisoseurafoorumista 21.3. Lahdessa pohdittiin, mikä motivoi nuorisoseuralaisia järjestämään tapahtumia. Yhteisesti todettiin, että tapahtumat on yksi nuorisoseuratoiminnan kulmakivi. Etelä-Suomen alueen 94 nuorisoseurassa järjestettiin vuoden 2025 toimintatietojen mukaan 1691 tapahtumaa ja niihin osallistui 93 342 henkilöä!
Yhteisöllinen toiminta on tapahtumien kulmakivi
Yhteisölliseen toimintaan osallistumista ohjaa ennen kaikkea kokemus merkityksellisyydestä ja oman tekemisen vaikutuksista. Ihmisille on tärkeää nähdä konkreettisesti, miten heidän panoksensa vaikuttaa muihin, erityisesti lapsiin ja nuoriin. Mahdollisuus toimia turvallisena aikuisena ja roolimallina vahvistaa tunnetta siitä, että oma tekeminen on arvokasta. Samalla motivaatio syntyy myös halusta antaa takaisin – tarjota muille samanlaisia kokemuksia, joita on itse saanut aiemmin nuorisoseuratoiminnassa. Toimintaan osallistuminen nähdään keinona mahdollistaa harrastuksia ja yhteisöllisyyttä myös tuleville sukupolville.
Yhteisöllisyys ja sosiaaliset suhteet ovat keskeisiä tekijöitä, jotka sitouttavat ihmisiä toimintaan. Monille tärkeää on, että mukana saa olla omana itsenään ilman ulkoisia rooleja tai paineita. Yhteinen kiinnostuksen kohde yhdistää ihmisiä ja luo ympärille pysyvän, tutun porukan, joka osallistuu toimintaan vuodesta toiseen. Tämä jatkuvuus lisää turvallisuuden tunnetta ja vahvistaa yhteenkuuluvuutta. Samalla on toki varmistettava, että myös uudet ihmiset otetaan mukaan tuttuun porukkaan. Yhdessä tekeminen tarjoaa mahdollisuuden oppia uutta, kehittää taitoja ja jakaa osaamista muiden kanssa, mikä lisää toiminnan mielekkyyttä.
Tapahtumat harrastuksen tukena
Nuorisoseuroissa toimintaan osallistumista tukevat perinteisesti myös harrastuksen tarjoamat konkreettiset hyödyt ja kokemukset. Talkootyö voi helpottaa harrastamisen kustannuksia, mutta vielä tärkeämpiä ovat elämykset, onnistumisen kokemukset ja mahdollisuus osallistua esimerkiksi tapahtumiin tai kansainväliseen toimintaan. Yhteiset tapahtumat, kuten esitykset, kilpailut tai muut tilaisuudet, tuovat iloa sekä osallistujille että järjestäjille. Hauskuus ja rentous ovatkin keskeisiä motivaatiotekijöitä – toiminnan ei tarvitse olla vakavaa ollakseen merkityksellistä.
Uusia ihmisiä mukaan tapahtumien tekemiseen
Osallistumisen helppous vaikuttaa erityisesti uusien ihmisten mukaan tuloon. Matala kynnys, kuten mahdollisuus osallistua lyhytaikaisesti tai kertaluonteisesti sekä toiminnan maksuttomuus tai vaivattomuus, madaltavat aloituskynnystä. Lisäksi mahdollisuus vaikuttaa toiminnan sisältöön ja kehitykseen lisää sitoutumista. Nuorisoseurojen jäsenyys tarjoaa paitsi yhteisöön kuulumisen tunteen myös konkreettisia jäsenhyötyjä, kuten etuja ja osallistumismahdollisuuksia, joita monet pitävät tärkeinä. Nuorisoseurojen kannattaakin miettiä, millaisia jäsenetuja jäsenilleen tarjoaa.
Toiminnan kehittäminen
Motivaatiota vahvistaa myös halu ylläpitää ja kehittää toimintaa pitkällä aikavälillä. Erityisesti pienissä yhteisöissä ja kylissä toiminta koetaan merkittäväksi koko alueen elinvoiman kannalta. Nuorisoseuralaiset haluavat varmistaa, että harrastusmahdollisuudet säilyvät ja kehittyvät myös tulevaisuudessa. Samalla toiminta tarjoaa tilaa omien kiinnostusten toteuttamiselle, mikä tuo uusia ideoita ja houkuttelee mukaan erilaisia osallistujia. Tuttu rooli ja selkeät tehtävät lisäävät turvallisuutta ja helpottavat sitoutumista, erityisesti silloin kun osallistuminen jatkuu vuodesta toiseen.
Yhteenvetona voidaan todeta, että motivaatio syntyy monen tekijän yhteisvaikutuksesta. Merkityksellisyys, yhteisöllisyys, oppiminen, hauskuus ja osallistumisen helppous muodostavat kokonaisuuden, joka houkuttelee mukaan ja pitää ihmiset toiminnassa. Kyse ei ole yksittäisestä syystä, vaan kokonaisvaltaisesta kokemuksesta, jossa henkilökohtaiset, sosiaaliset ja yhteisölliset tekijät kietoutuvat yhteen.
Suomen Nuorisoseurat on palkinnut Riihimäen Kansantanssijoiden aikuiskansantanssiryhmät Aivinat ja Pippurit Etelä-Suomen alueen Vuoden Vastuullisuustekona.
Aivinat ja Pippurit esiintyvät paikoissa, joiden asukkaat eivät välttämättä pääsisi muuten näkemään kansantanssia. Ryhmät vievät tanssin iloa muun muassa hoivakoteihin, palvelutaloihin ja maahanmuuttajille. Viime syksynä ryhmät esiintyivät esimerkiksi Attendo Tähdistön ja hoivakoti Elämäntaipaleen asukkaille.
Ryhmiä ohjaa Leena Kostamo, jolle kansantanssi on elämäntapa. Leena on ohjannut kansantanssia jo 30 vuotta.
Vuoden vastuullisuusteko jaetaan edellisen vuoden aikana toteutetusta vastuullisuusteosta. Vastuullisuusteko voi liittyä ympäristöön, yhteisöön tai laajemmin yhteiskuntaan. Teko voi olla pienikin, mutta sillä on selkeä ja aiempaa kestävämpi muutos toimintaan.
Tunnustus jaettiin Etelä-Suomen Nuorisoseurojen Juhlagaalassa Lahdessa 21.3. ja sen vastaanotti Leinard Kohonen (kuvassa). Vuosittain jaettavilla tunnustuksilla halutaan kannustaa paikallisia nuorisoseuroja ja heidän aktiivisia toimijoitaan jatkamaan ja kehittämään hyvää työtään. Ehdotuksia tunnustuksen saajiksi saivat tehdä kaikki alueen nuorisoseuralaiset. Ehdotusten perusteella päätöksen teki alueen kaksi valtuutettua Piritta Ahl ja Anni Kivinen.
Suomen Nuorisoseurat on palkinnut Ruuhijärven Nuorisoseuran aktiivisen vapaaehtoisen Merja Supin Etelä-Suomen alueen Vuoden Nuorisoseuralaisena.
Merja on osoittanut periksiantamattomuutta ja sitkeyttä viemällä uuden seurantalon rakennusprojektia sinnikkäästi eteenpäin. Ruuhijärven nuorisoseurantalo paloi keväällä 2024 ja Merja otti silloin puheenjohtajan tehtävät vastuulleen tiedostaen, että hänen päätyönään tulee olemaan uuden nuorisoseurantalon rakennusprojekti.
Merja Suppi on vuosikymmeniä ollut nuorisoseuralainen. Hänen nuorisoseurahistoriansa alkoi Vesivehmaan nuorisoseurasta 1960 -luvulla, jolloin seuran nuoret esittivät erilaisia näytelmiä ja esityksiä. 14-vuotiaana Merja pääsi jo Jenkkapirtille tansseihin, josta löysi myös tulevan puolisonsa. Merja on toiminut nuorisoseuroissa eri tehtävissä ja ollut aktiivinen järjestäjä esimerkiksi Ruuhijärven Rockabilly -festareilla.
Tunnustus jaettiin Nuorisoseurojen Juhlagaalassa Lahdessa 21.3.2026. Vuosittain jaettavilla tunnustuksilla halutaan kannustaa paikallisia nuorisoseuroja ja heidän aktiivisia toimijoitaan jatkamaan ja kehittämään hyvää työtään. Ehdotuksia tunnustuksen saajiksi saivat tehdä kaikki alueen nuorisoseuralaiset. Ehdotusten perusteella päätöksen teki alueen kaksi valtuutettua Piritta Ahl ja Anni Kivinen.
Suomen Nuorisoseurat on palkinnut Pornaisten Pohjoisen Nuorisoseuran aktiivisen vapaaehtoisen Eeva Jefimoffin Etelä-Suomen alueen Vuoden nuorena nuorisoseuralaisena.
Eeva on aktiivinen niin paikallisesti omassa nuorisoseurassaan mutta myös alueellisesti ja valtakunnallisesti. Hän toimii hallituksen jäsenenä Pornaisten Pohjoisessa Nuorisoseurassa. Eeva on suorittanut Knoppi -ohjaajakoulutuksen vuonna 2023 ja osallistuu myös DofE -toimintaan (The Duke of Edinburgh’s International Award). Hänellä on suoritettuna DofE -ohjelman hopeinen merkki. Eeva on ollut monena kesänä vapaaehtoisena leiriohjaajana alueemme lasten telttaleirillä. Hän on erittäin luonteva lasten ohjaaja, mutta myös napakka ja oikeudenmukainen sekä turvallinen aikuinen.
Eeva on ollut mukana Nuorisoseurojen Nuoret Vaikuttajat -toiminnassa useammalla kaudella ja toimii myös Etelä-Suomen alueen valtuutettuna. Nuoresta iästään huolimatta hän on jo kokenut nuorisoseuralainen!
Vuoden Nuori Nuorisoseuralainen -tunnustus jaettiin nyt ensimmäistä kertaa Etelä-Suomen alueella. Tunnustus ojennettiin Eevalle Nuorisoseurojen Juhlagaalassa Lahdessa 21.3.2026. Vuosittain jaettavilla tunnustuksilla halutaan kannustaa paikallisia nuorisoseuroja ja heidän aktiivisia toimijoitaan jatkamaan ja kehittämään hyvää työtään. Ehdotuksia tunnustuksen saajiksi saivat tehdä kaikki alueen nuorisoseuralaiset. Ehdotusten perusteella päätöksen teki alueen kaksi valtuutettua Piritta Ahl ja Anni Kivinen.
Uudellemaalle on tulossa uutta luonto- ja elämystoimintaa yli 13-vuotiaille nuorille. Tavoitteena on vahvistaa nuorten luontosuhdetta, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä luovien menetelmien avulla.
Toiminnan taustalla on vuoden alussa alkanut Luovuutta Luonnossa -hanke, jossa kehitetään uusia, kestäviä harrastusmuotoja, jotka hyödyntävät lähiympäristöä ja ovat helposti saavutettavissa. Toimintaa tuodaan Karkkilan, Klaukkalan, Perttulan-Uotilan, Ridasjärven sekä Röykän-Leppälammen Nuorisoseuroihin.
Hankkeen aikana kehitetään paikallisten nuorisoseurojen osaamista luonto- ja elämystoiminnan järjestämisessä. Perusohjaaja- ja menetelmäkoulutuksilla pyritään takaaman toiminnan jatkuvuus myös hankkeen päättymisen jälkeen. Opeista ja kokemuksista kootaan lisäksi toimintamalli, jota voidaan hyödyntää nuorisotyössä ja harrastamisessa.
Toimintaa vetää projektityöntekijä Judit Kemppilä, joka on koulutukseltaan taide- ja yhteisöpedagogi (TaM, AMK).
”Näen toiminnassa paljon mahdollisuuksia luontoyhteyden elävöittämiselle ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiselle. Toiminta voi olla esimerkiksi lähiluontokohteisiin tutustumista moniaistisesti, vaikuttamistyötä luonnon puolesta ja / tai ympäristötaiteen tekemistä. Odotan kiinnostavia kohtaamisia, uuden ideointia sekä yhteisiä hetkiä luovan luontotoiminnan parissa. On innostavaa päästä tuottamaan toimintaa, jonka tavoitteena on niin nuorten, luonnon kuin paikallisyhteisöjenkin kukoistaminen.”
Judit Kemppilän työpiste sijaitsee Tikkurilassa.
Luovuutta Luonnossa -hanketta rahoittaa Etelä-Suomen Aluehallintovirasto, nykyinen Lupa- ja valvontavirasto.
Lisätiedot
Judit Kemppilä, projektityöntekijä Luovuutta luonnossa -hanke Suomen Nuorisoseurat ry judit.kemppila@nuorisoseurat.fi, puh. 050 439 3841
