Leikin riemu on Suomen Nuorisoseurojen tarjoama uusi leikki- ja harjoitepankki, josta löytyy yli 300 leikkiä ja harjoitetta kaikkien vapaaseen käyttöön.
Leikin riemu on tarkoitettu niin hyödyksi kuin huviksi palvelemaan harrastus-, leiri- ja tapahtumatoimintaa. Sivustolta löytyvät leikit ja harjoitteet eivät sisällä tekijänoikeusvaateita.
Leikkejä ja harjoitteita voi etsiä sivustolta erilaisten hakusanojen kautta esimerkiksi toiminnan sisällön ja kohderyhmän iän mukaan. Jokaiseen leikkiin ja harjoitteeseen on kirjattu leikkijöiden suositeltu ikä, leikin kesto, tarvittavat materiaalit ja tilat helpottamaan leikkien valintaa.
Uusi leikkejä ja harjoitteita lisätään sivustolle materiaalien valmistuessa. Jos lempileikkiäsi ei vielä löydy Leikin riemusta, voit lähettää oman leikkivinkkisi sivustolle.
Nuorisoseurojen menestystarina Nuoret Vaikuttajat saa jatkoa kaudella 2023–2024. Haemme nyt uudelle kaudelle vaikuttamisesta kiinnostuneita nuoria sekä mentoreiksi nuoria aiemmilta kausilta.
Nuoret Vaikuttajat -ryhmissä vahvistetaan osallisuutta kansalaisjärjestötoiminnassa sekä kuulluksi tulemista ja osallistumista järjestön päätöksentekoon. Nuorisoseuravaikuttaja on 15–20-vuotias ja kiinnostunut ympäröivästä maailmasta sekä omasta lähialueesta. Hän on kiinnostunut toimimaan nuorisoseuroissa ja vaikuttamaan eri tavoin itselle tärkeisiin asioihin. Ryhmään osallistuminen on osallistujalle maksutonta. Ryhmään voivat hakea mukaan kaikki kiinnostuneet nuoret.
Nuoret Vaikuttajat toimivat viidellä (5) eri alueella prosessimaisesti. Kunkin ryhmän toiveiden mukaan ryhmissä voidaan ottaa kantaa yhteiskunnallisiin ilmiöihin ja asioihin paikallisesti, alueellisesti tai valtakunnallisesti. Ryhmien toimintaa tukevat aiemmilta kausilta valitut mentorit sekä järjestön työntekijät.
Itä-Suomen ryhmä (Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Savo, Etelä-Karjala)
Pohjois-Suomen ryhmä (Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu)
Lounais-Suomen ryhmä (Satakunta, Varsinais-Suomi, Häme)
Etelä-Suomen ryhmä (Uusimaa, Etelä-Häme, Kymi)
Länsi-Suomen ryhmä (Keski-Suomi, Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa)
Hankkeen toimintojen kautta opitaan lisää demokratiasta sekä kansalaisjärjestöjen toimintalogiikasta. Siinä tutustutaan laajasti vaikuttamiseen ja viestintään ja opitaan yhteisöllisesti organisaation toimintaa.
Toimintaa toteutetaan Erasmus+ hankkeena 2023–2024, jonka aikana on sekä valtakunnallista yhteistä toimintaa että ryhmien omaa alueellista toimintaa. Tavoitteena on vahvistaa ja mahdollistaa suunnitelmien toteuttamista sekä lisätä osaamista ja taitoja vaikuttamisesta ja viestinnästä. Nuoret Vaikuttajat suorittavat kauden aikana Nuorisoseura-akatemian ja linkittyvät entistä vahvemmin myös paikallisen nuorisoseuratoiminnan kehittämiseen.
Toimintaa tekemässä Suomen Nuorisoseurat yhdessä piirijärjestöjensä kanssa: Pohjois-Pohjanmaan Nuorisoseurojen liitto, Saimaan Nuorisoseurat ja Stadin Nuorisoseurat, Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseura, Keski-Pohjanmaan Nuorisoseura ja Ylä-Savon Nuorisoseurojen liitto.
Hae mukaan
HHakuaika Nuoret Vaikuttajat 23-24 on päättynyt. Osassa alueryhmiä on vielä vapaita paikkoja. Mikäli haluat mukaan, ota yhteyttä henna.liiri-turunen ( a ) nuorisoseurat.fi ja tiedustele tilannetta. Voimme ottaa uusia osallistujia mukaan myös kesken kauden, jos paikkoja on.
Mentoreiden hakulomake on jaettu sähköpostitse ohjelman aiemmin suorittaneille nuorille.
Nuorisoseura-akatemian 2023-2024 aikataulu
Pidätämme oikeudet muutoksiin.
Vuosi 2023:
14.9.2023 Valtakunnallinen aloitustapaaminen ja info klo 17-19 Teams
23.9.2023 Alueryhmän 1. tapaaminen (HUOM! Etelä-Suomen tapaaminen vasta 29.10.)
Kevät on mainiota aikaa hakea ansioituneille talkoolaisille, tarmokkaille johtokunnan jäsenille tai innokkaille johtajille ansio-tai tunnustusmerkkiä.
Ansiomerkit myönnetään erityisesti nuorisoseuratoimintaa kehittävästä järjestöllisestä toiminnasta ja tunnustusmerkit sitoutuneesta omasta harrastustoiminnasta. Samalle henkilölle voidaan myöntää merkkejä molemmista sarjoista. Sarjat ovat keskenään samanarvoiset. 3.5. 2023 alkaen ansio- ja tunnustusmerkkejä haetaan sähköisellä lomakkeella. Hakemus tulee lähettää viimeistään kolme viikkoa ennen aiottua antamispäivää. Heinä- tai elokuussa annettavan merkin hakemus tulee lähettää toukokuun loppuun mennessä.
Myös Hermanni-ja Hermanska-arvonimet haetaan jatkossa sähköisellä lomakkeella. H-arvonimen voivat saada yli 50-vuotiaat nuorisoseuratoiminnassa mukana olleet ja nuorisoseuratoimintaan merkittävästi vaikuttaneet nuorisoseuraveteraanit ja nuorisoseuratoimintaa merkittävällä tavalla tukeneet sidosryhmien edustajat.
Uudeksi viestintäasiantuntijaksi on valittu yhteisöpedagogi (AMK) Essi Roisko, ja hän aloittaa työnsä 2.5. Essillä on pitkä kokemus pitkäjänteisestä ja monikanavaisesta järjestöviestinnästä ja mm. yritysyhteistyöstä. Essi siirtyy tehtävään Suomen Migreeniyhdistys ry:stä.
Essin vastuulla on mm. järjestöviestinnän suunnittelu ja toteutus viestintäsuunnitelman sekä viestinnän vuosikellon mukaisesti, järjestön graafikoiden työn koordinointi ja tukeminen, monikanavainen viestintä: mediatiedotteet, sosiaalinen media ja verkkosivut. Essin pääasiallinen työpiste sijaitsee Tikkurilassa.
Järjestömme pitkäaikainen järjestösihteeri Pia Matilainen siirtyy 2.5. alkaen Kotiseutuliiton jäsenpalvelukoordinaattoriksi. Haluamme lämpimästi kiittää Piaa 15 yhteisestä työvuodesta!
Ville Koskinen siirtyy hallintoasiantuntijaksi, ja aloittaa tehtävässään 2.5. Ville vastaa järjestömme kaikista järjestelmistä, avustaa taloushallinnossa sekä hoitaa kansainvälisiä matka-avustuksia. Ville työskentelee Jyväskylän aluetoimistolla. Järjestöön palkataan Jyväskylään hallintoassistentti, jonka vastuulla on mm. ansiomerkkiprosessi sekä kokousjärjestelyt.
Ansiomerkkijärjestelmämme muuttuu sähköiseksi 3.5. alkaen, jolloin uutisoimme asiasta lisää.
Nuoriso- ja kasvatusalan suurin vuotuinen tapahtuma järjestetään 18.–20.4. Jyväskylässä. Mukana on laaja joukko niin kolmannen sektorin kuin kuntapuolen nuorisoalan toimijoista.
Nuorisoseurat ja Suomen Nuoriso-opisto Paukkula löytyvät ständiltä B-19 (B-halli). Ständillä on luvassa onnenpyörä, jossa jokaisella pyöräytyksellä voittaa. Pääsylippuna onnenpyörään toimivat kävijän ajatukset harrastamisesta, joita kerätään lapuille ”pyykkinarulle” tapahtuman aikana. Harrastusajatuksista kootaan myös yhteenveto tapahtuman jälkeen.
Nuorisoseurojen messupisteeltä saa myös mukaansa uunituoreen Nuorisotyö-lehden, jota Suomen Nuorisoseurat julkaisee kolme kertaa vuodessa.
Ständillä on tavattavissa keskiviikkona 19.4. klo 12.00 Nuorisotyö-lehden päätoimittaja Esa Linna ja klo 15.30–17.30 Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen ja puheenjohtaja Elina Weckström. Koko messupisteen aukioloajan ständillä on Nuorisoseurojen ja Suomen Nuoriso-opisto Paukkulan väkeä.
Messupiste toteutetaan yhteistyössä Suomen Nuoriso-opisto Paukkulan kanssa.
Keuruulainen maanviljeijä Jorma Rantakömi on valittu vuoden 2023 Vuoden Hermanniksi. Hermannit ovat Suomen Nuorisoseurojen senioreita, joiden yhdyssiteenä on kansallinen H-Kilta. Suomen Nuorisoseurojen myöntämä valtakunnallinen tunnustus jaettiin lauantaina 15.4.2023 H-kiltapäivien yhteydessä Eurajoella.
”Kuulehan sie vänskä. Jos sie tarttet oikein hyvää miestä, niin tässä siulle olisi sellainen”. Näin Väinö Linnan Tuntemattomassa sotilaassa alikersantti Antero Rokka esitteli itsensä esimiehelleen, ja tiesi mistä puhui. Rokka oli sotatöissä lievästi sanottuna hyvä. Samanlainen tunne tulee, kun ajatellaan vuoden Hermanniksi valittua Jorma Rantakömiä Keuruun Pihlajaveden kylästä. Jorma Rantakömi, 76, on elinikäinen nuorisoseuralainen ja samalla myös vapaaehtoistyössä lähes kaikessa, mitä kotikonnuilla on eteen tullut.
Jo pojasta nuorisoseuraan kasvanut Rantakömi on toiminut Keski-Suomen Nuorisoseurojen Liiton ja Kalevan Nuorten piirin johtokunnissa, Keski-Suomen H-killan puheenjohtajana ja valtakunnallisen H-killan hallituksessa. Hän on kytkenyt nuorisoseuran ja kylätoiminnan yhteen ja ollut mukana mitä moninaisimmissa toimissa kansantanssista hirsirakentamiseen. Esimerkkinä vaikkapa Pihlajaveden erämaakirkon paanukaton uusiminen ja monet muut erityisesti hirsityöhön liittyvät projektit, joissa Rantakömin työpanos on ollut korvaamaton.
Maanviljelijä Jorma Rantakömi kuuluu siihen vapaaehtoistyöntekijöiden joukkoon, joka ei pidä meteliä itsestään, vaan antaa töittensä puhua puolestaan. Kun Keuruulla järjestetään jotain, missä tarvitaan talkoolaisia tai nuorten tukijoita, sieltä löytyy Rantakömin Jorma.
Hermanni ja Hermanska ovat ansioituneille nuorisoseuralaisille myönnettäviä arvonimiä, joita on myönnetty vuodesta 1966 alkaen. Nuorisoseurajärjestön ensimmäiseksi Hermanniksi kutsuttiin tasavallan presidentti Urho Kekkonen ja Hermanskaksi rouva Sylvi Kekkonen.Vuoden Hermannin tai Hermanskan Suomen Nuorisoseurojen hallitus valitsee vuosittain arvonimen saaneista henkilöistä.
Santeri Alkion kasvatusajattelusta on tehty sähköinen julkaisu. Tämän Tuomo Laitilan pro gradu tutkielmaan perustuva teos kuvaa kokonaisvaltaisesti Santeri Alkion kasvatusajattelua hänen kirjallisen tuotantonsa perusteella. Lehtimiehenä, kirjailijana sekä nuorisoseuraliikkeen aatteellisena ja käytännöllisenä johtajana Alkio esitti kasvatusajatuksiaan monipuolisesti ja monissa yhteyksissä. Alkion kasvatukselle asettamia päämääriä kuvataan teoksessa hahmottamalla Alkion kasvatuksen päämääräksi asettamaa ihmisihannetta.
Alkiolle kasvatus ei ollut vain toiseen ihmiseen, kasvattiin, suuntautuvien kasvatusvaikutusten organisointia, vaan Alkion kasvatusajattelussa on tärkeä merkitys itsekasvatuksella, ihmisen itsensä kasvattamisella.
Kansalaisfoorumi on nyt tehnyt tästä Vapaan Sivistystoiminnan liiton vuonna 2001 julkaisemasta teoksesta sähköisen uusintajulkaisun. Teoksen voi ladata maksutta Kansalaisfoorumin kotisivuilta.
Seurantalojen peruskorjausavustukset vuodelle 2023 on jaettu. Yhteensä avustuksia jaettiin 1 672 000 euroa, josta suomenkielisten nuorisoseurojen ylläpitämisen talojen osuus oli 473 500 euroa.
Tänä vuonna nuorisoseurantalojen suurimmat yksittäiset avustuksen (50 000€) menivät Vaskiveden Nuorisoseuralle, Kainaston Nuorisoseuralle ja Karhinkylän Nuorisoseuralle.
Korjausavustuksilla mahdollistetaan seurantalojen peruskorjaukset ja käytettävyyttä parantavat korjaukset. Lue lisää Kotiseutuliiton sivuilta.
”Mallusjoen Nuorisoseura ei nuku edes talvella. Se elää ja hengittää yhteisöllisyydestä ja halusta tehdä hyvää yhdessä lasten ja nuorten hyväksi. Mallusjoella kehitetään ja keksitään koko ajan uutta. Seura toimii talkoovoimalla tuottaen laadukasta harrastustoimintaa kaikenikäisille, kulttuuria laidasta laitaan, perinteisiä tapahtumia ja kilpailuita sekä retkiä.” Näin kuvaillaan hakemuksessa Mallusjoen Nuorisoseuraa, joka palkittiin viime sunnuntaina Vuoden nuorisoseurana.
”Meidän johtokuntamme jäsen Anni Kivinen piti johtokunnassa hieman kuivahkon esitelmän nuorisoseuratoiminnasta ja täräytti lopuksi, että seuramme on valittu Vuoden Nuorisoseuraksi”, naurahtaa yli 100-vuotisen seuran puheenjohtaja Tom Martelin ja jatkaa ”kyllähän tunnustus sai hyvinkin innostuneen vastaanoton meiltä kaikilta. Kieltämättä se tuntuu kivalta, vaikkakin loppupelissä sillä ei ollut väliä, valitaanko meidät vai ei, sillä tärkeintä kuitenkin on, että meillä on täällä hyvä porukka ja huippu meininki. Valinnan myötä toki tieto leviää laajemmaltikin.”
”Tunnustus on meidän seurallemme ja koko kylälle iso arvostamamme asia ja lämmittää varmasti jokaisen mieltä ja sydäntä kovasti. Tuntuihan tuo uskomattomalta, että kaikista Suomen seuroista valinta kohdistui juuri meihin”, seuran johtokunnan jäsen Anni Kivinen jatkaa.
Lasten hiihtokilpailut
Takkari-klubin illat vetävät talon täyteen
”Historia on pitkä ja on pitänyt sisällään monipuolisesti kaikenlaista toimintaa eri ikäluokille jo usean sukupolven ajan. Mallusjoen Näyttämö on toiminut yli 40 vuoden ajan, kuten myös toinen esiintyvä ryhmämme Mallusjoen Kansantanssijat sekä Mallusjoen Miesvoimistelujoukkue. Vuonna 2017 perustimme kansanmusiikkivivahteisen sekakuoron Mallusjoen Pikkaraiset”, Anni Kivinen kertoo.
Uusimpana varainkeruumuotona idylliseen Mallusjoen Seurataloon avattiin viime syksynä Takkari-klubi, jossa voi kokea tunnettujen artistien seurassa tuulahduksen Takinkääntöviikkojen kesäisestä festaritunnelmasta. Syksyn ja talven aikana klubilla ovat esiintyneet useat Suomen huippuartistit, ja talo on ollut monesti viimeistä paikkaa myöten täynnä. Useasti paikka on loppuunmyyty jo viikkoja ennen keikkaa.
Silvennoinen & Hela & Band tunnelmoimassa Takkari-klubilla. Kuva: Foto Hannele valokuvaamo, Marjo Kauramäki
“Mallusjoella on järjestetty 90-luvun alusta Takinkääntöviikko-nimistä olut- ja musiikkifestivaalia, ja ympärivuotinen Takkari-klubi on luonnollinen jatkumo kesän kovimmalle tapahtumalle. Ja jos viivan alle jotain jää, niin se käytetään lapsien ja nuorien harrastustoimintaan”, Martelin sanoo. Ja mukavia juttuja onkin Mallusjoella tarjolla: suositut sirkusryhmät eri-ikäisille lapsille, sählyä ja liikkakerho.
Takkari-klubille on luvassa jatkoa myös ensi syksynä, sillä palaute on ollut pääasiassa erittäin hyvää. ”Olemme buukanneet kovasti bändejä ensi syksyyn. Tämä meidän tila on ainutlaatuinen moneen toiseen verrattuna, sillä tunnelma on hyvin intiimi ja tiivis, kun tilaan mahtuu vain reilu 200 katsojaa. Kun katsoja pääsee tosi lähelle artistia, keikka on hyvinkin vaikuttava kokemus. Ja illan aikana on myös hyvät tarjoilut”, kehuu Martelin. Ja kaikki tämä tehdään talkootyöllä; illan aikana talkoolaisia on mukana parisenkymmentä.
Mallusjoen Miesvoimistelujoukkue keikalla
Yhteisöllisyys on seuran voimavara
Mikä sitten on kaikkein parasta Mallusjoen Nuorisoseurassa? ”Ennakkoluulottomuus, tasavertaisuus ja se, että tehdään yhdessä kaikkea, niin se on se meidän juttu. Kyllä se lähtee ihmisistä ja siitä yhteisöllisestä ajatusmaailmasta. Tärkeää on, että kun käsitellään jotain asiaa, jokainen voi sanoa mielipiteensä ja yhdessä päätetään. Kun asiat on puitu yhdessä, niin sieltä löytyy aina yhteinen sävel”, Martelin sanoo.
Mallusjoen Nuorisoseuralla on vahva talkoohenki.
Anni Kivinen nostaa esiin myös yhdessä tekemisen, talkoohengen ja yhteisöllisyyden tunteen. ”Porukka on idearikasta ja luovuutta riittää. Asioita saadaan aikaiseksi ja jokainen meistä nauttii siitä, että voimme jakaa iloa ympärille esim. erilaisten tapahtumien muodossa ja mahdollistaa niin lapsille ja nuorille kuin myös aikuisemmallekin väelle monipuolista toimintaa. Yksi parhaimpia asioita on se, että olemme tottuneet tekemään rohkeasti erilaisia asioita eikä meitä rajoita käytännössä mikään muu kuin oma mielikuvituksemme. Olemme avoimia uusille erilaisille asioille ja uskallamme ottaa riskejä ja puskea kohti uutta ja katsoa, mitä sitten tuleman pitää. Usein tätä kautta syntyy hienoja juttuja. Porukka puhaltaa yhteen hiileen ja toimii pyyteettömästi.”
Ensi kesän Takinkääntöviikko järjestetään kolmipäiväisenä tapahtumana. Ja koko tapahtuma tehdään jälleen kerran talkoovoimin. Lapsetkin ovat mukana tapahtumassa; he saavat työstään palkkaa, ja se onkin monelle heistä ensimmäinen kesätyöpaikka.
Vuosittain jaettava tunnustus annetaan Nuorisoseuralle, joka aktiivisella toiminnallaan kokoaa ihmiset tärkeän tekemisen äärelle ja harrastuksen pariin luoden ympärilleen yhteisöllisyyttä, yhdenvertaisuutta ja tekemisen riemua. Vuoden Nuorisoseura valitaan facebookin kannatusäänestyksessä. Äänestykseen Suomen Nuorisoseurojen hallitus valitsee hakijoista neljä seuraa. Tänä vuonna Mallusjoen lisäksi loppusuoralla olivat Valkolan ja Hietaman Nuorisoseurat sekä Tammelan Nuorisoseura Aura.
Suomen Nuorisoseurat palkitsi Mallusjoen Nuorisoseuran vuoden nuorisoseurana ja hammaslahtelaisen Timo Hartikaisen vuoden nuorisoseuralaisena tänään valtakunnallisessa Nuorisoseurapäivän juhlassa Lipinlahdella, Nurmeksessa. Viime vuoden nuorisoseuraksi valittu Lipinlahden Nuorisoseuran järjestämä juhla nuorisoseurantalo Tuohuspirtillä oli lämminhenkinen. Juhlassa esiintyivät muun muassa Lipinlahden Pelimannit ja tanssiryhmä Nurmeksen Sepot. Tunnustukset jakoi Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Elina Weckström.
Mallusjoen Nuorisoseura on idearikas ja yhteisöllinen
Vuoden nuorisoseuraksi valittu Mallusjoen Nuorisoseura on yli satavuotias seura Päijät-Hämeessä Orimattilassa. Seura toimii talkoovoimalla tuottaen laadukasta harrastustoimintaa kaikenikäisille, kulttuuria laidasta laitaan, perinteisiä tapahtumia ja kilpailuita sekä koko perheen retkiä. Tunnetuin kesätapahtuma on jo 90-luvun alusta järjestetty olut- ja musiikkifestivaali Takinkääntöviikko. Se sai jatkoa viime syksynä, kun seura ideoi ympärivuotisen Takkari-klubin, jossa Suomen kärkiartistit ovat tarjonneet musiikkielämyksiä lähes joka kerta loppuunmyydylle katsomolle.
”Kyllähän tunnustus sai hyvinkin innostuneen vastaanoton meiltä kaikilta. Kieltämättä se tuntuu kivalta, vaikkakin loppupelissä sillä ei ollut väliä, valitaanko meidät vai ei, sillä tärkeintä kuitenkin on, että meillä on täällä hyvä porukka ja huippu meininki”, seuran puheenjohtaja Tom Martelin kertoo ensitunnelmista. Seurassa parasta onkin johtokunnan jäsenen Anni Kivisen mukaan yhdessä tekeminen, talkoohenki ja yhteisöllisyys. ” Olemme avoimia uusille erilaisille asioille ja uskallamme ottaa riskejä ja puskea kohti uutta ja katsoa, mitä sitten tuleman pitää. Usein tätä kautta syntyy hienoja juttuja”, Kivinen sanoo.
Seuran historia ulottuu yli sadan vuoden päähän ja on pitänyt sisällään monipuolisesti kaikenlaista toimintaa eri ikäluokille jo usean sukupolven ajan. Mallusjoen Näyttämö on toiminut yli 40 vuoden ajan, kuten myös toinen esiintyvä ryhmä Mallusjoen Kansantanssijat sekä Mallusjoen Miesvoimistelujoukkue. Vuonna 2017 perustettiin kansanmusiikkivivahteinen sekakuoro Mallusjoen Pikkaraiset. Lisäksi on suositut sirkusryhmät eri-ikäisille lapsille, sählyä ja liikkakerho.
Vuosittain jaettava Vuoden Nuorisoseura -tunnustus annetaan Nuorisoseuralle, joka aktiivisella toiminnallaan kokoaa ihmiset tärkeän tekemisen äärelle ja harrastuksen pariin luoden ympärilleen yhteisöllisyyttä, yhdenvertaisuutta ja tekemisen riemua. Vuoden Nuorisoseuran valitsee Suomen Nuorisoseurojen hallitus ja valinnassa huomioidaan Facebookissa järjestetty kannatusäänestys.
Vuoden nuorisoseuralaisen Timo Hartikaisen sydämen asiana nuorisoseurantalo
Vuoden nuorisoseuralaiseksi valittu Timo Hartikainen on paljasjalkainen hammaslahtelainen Pohjois-Karjalasta. Hän sai tänä keväänä myös Pohjois-Karjalan Vuoden nuorisoseuralainen -tunnustuksen. ”Kyllä nämä olivat molemmat täydellisiä yllätyksiä, ja vielä tuplapotti. Ensimmäinen ajatus oli, että onkohan tämä mennyt aivan oikein”, Timo Hartikainen naurahtaa ja jatkaa: ”jotenkin kuvittelin, ettei näitä saa muista kuin järjestötoiminnassa tehdystä työtä”.
Timo Hartikaisen panos Hammaslahden nuorisoseuratalon kunnostuksessa on vertaansa vailla: hän on seuran puheenjohtajana organisoinut, hakenut rahoitusta, tehnyt sopimuksia ja myös mittavan määrän talkootunteja saadakseen talon uuteen kukoistukseen.
Timo Hartikaisen kymmenen johtokuntavuoden aikana on korjattu ulkoseinät, maalattu ulkokatto, kunnostettu ikkunat, remontoitu vessat ja sisäänkäynti esteettömiksi, vaihdettu sisävalaistus led-valoiksi, hankittu äänentoistojärjestelmä, videotykki ja valkokangas, uusittu sadevesi- ja salaojajärjestelmät ja viimeisimmäksi siirrytty öljylämmityksestä maalämpöön.
Talo tarjoaakin nyt hyvät puitteet niin nuorisoseuralle kuin muillekin kylän toimijoille. Sen sijaan, että vuoden nuorisoseuralainen toisi itseään esille, hän nauttii siitä, että kunnostettu talo on aktiivisessa käytössä.
Vapaaehtoistoiminta ja talkootyö ovat nuorisoseuratyön selkäranka. Ne ovat merkittävässä roolissa jokaisessa nuorisoseurassa. Vuoden nuorisoseuralaisen nimitys annetaan pyyteettömästä työstä nuorisoseuratoiminnan hyväksi. Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2016.
Molemmista vuoden tunnustusten saajista julkaistaan ensi viikolla erikseen laajemmat jutut kotisivujemme uutisissa: tiistaina 28.3. Mallusjoen Nuorisoseurasta ja keskiviikkona 29.3. vuoden nuorisoseuralaisesta Timo Hartikaisesta.
