Avainsana: Tanssi

  • Etelä-Suomen tanssiralli keräsi yli 130 kansantanssijaa Orimattilaan 18.4.2026

    Etelä-Suomen tanssiralli keräsi yli 130 kansantanssijaa Orimattilaan 18.4.2026

    Yleispalaute Etelä-Suomen tanssirallista 18.4.2026

    Yleisvaikutelma tanssirallin esityksistä

    Kiitos kaikille 130 esiintyjälle ja kaikille ohjaajille päivän tanssiralliesityksistä. Kaikista ryhmistä välittyi, että ohjelmia oli harjoiteltu ja rakennettu ajatuksella. Erityisesti esitysten puvustus oli jälleen siistiä, yhtenäistä ja ryhmille sekä esityksiin sopivaa. Tämä kertoo siitä, että esiintymiseen valmistautumista harjoitellaan monipuolisesti, ei ainoastaan liikkeen vaan myös kokonaisuuden viimeistelyn tasolla. Tanssirallin esitykset muodostivat kokonaisuutena huolitellun ja valmistellun vaikutelman.

    Tanssijan oma liike keskiöön

    Yksi keskeinen kehityskohde liittyy lapsen oman liikkeen ja ilmaisun esiin tuomiseen. Monissa esityksissä korostui aikuismaisen tarkka ja yhtenäinen tanssiminen, mikä johti paikoin vaikutelmaan niin sanotuista “pienistä aikuisista”. Erityisesti nuoremmissa ikäryhmissä toivottaisiin enemmän leikkisyyttä, vapautta ja lapselle ominaista liikkumisen iloa.

    Tähän liittyy myös kehon monipuolinen käyttö. Vaikka kehonhallinta oli monin paikoin hyvällä tasolla ja käsien käyttöä oli hyödynnetty kiitettävästi, koko kehon käyttö – tasot, painonsiirrot ja liikkeen laajuus – voisi olla vielä vahvemmin mukana. Kehon kokonaisvaltainen käyttö luo perustan myöhemmälle tekniselle kehitykselle.

    Ohjaajan rooli ja tilan antaminen

    Yleisvaikutelman perusteella ohjaajan rooli näkyi esityksissä vahvasti. Raati arvostaa erityisesti tilanteita, joissa lapsen oma tekeminen ja oivallus pääsevät esiin. Siksi olisi hyvä pohtia, miten ohjaaja voi tietoisesti jättää tilaa lasten omalle ilmaisulle myös esitystilanteessa – ei vain harjoituksissa.

    Tähän liittyy myös ajatus vapaammasta liikkeestä ja improvisaation mahdollisuuksista. Vaikka oletettavasti harjoituksissa tapahtuu paljon luovaa työskentelyä, se näkyi esityksissä melko vähän. Rohkaisu spontaaniin liikkeeseen, äänenkäyttöön ja ilmaisun rohkeuteen voisi rikastuttaa esityksiä merkittävästi.

    Suhde yleisöön

    Esiintyjien ja yleisön väliseen suhteeseen kannattaa jatkossa kiinnittää huomiota. Monissa esityksissä tanssittiin ensisijaisesti omalle ryhmälle, jolloin yleisö jäi sivurooliin. Tämä herättää kysymyksen: mikä on esiintymisen ja harjoituksen välinen ero lasten tanssissa?

    Toisaalta on arvokasta, että pienemmillä tanssijoilla keskitytään ensisijaisesti ryhmän sisäiseen vuorovaikutukseen ja yhteiseen tekemiseen. Tästä syntyy aito yhteys, jota voidaan myöhemmin laajentaa yleisöön. Samalla olisi kuitenkin hyvä kannustaa tilanteisiin, joissa kontakti yleisöön syntyy luontevasti – katseen, hymyn tai tanssisuunnan kautta.

    Rakenteelliset ja ilmaisulliset mahdollisuudet

    Esityksissä nähtiin pääasiassa yhtäaikaista ryhmätyöskentelyä. Jatkossa voisi rohkeammin hyödyntää esimerkiksi kaanonia, vuorottelua ja eri tasoilla tapahtuvaa tekemistä, jolloin esitykseen syntyy enemmän kerroksellisuutta ja dynamiikkaa. Myös “hiljaiset hetket” – tilanteet, joissa esiintyjä ei aktiivisesti liiku – ansaitsevat huomiota ja viimeistelyä.

    Ilmaisun osalta perusasiat olivat hyvin hallussa: katse, hymy ja pari- tai ryhmäkontakti toimivat monin paikoin. Seuraava askel voisi olla ilmaisun rohkaiseminen kohti suurempaa vaihtelua – niin sanottua “rosoa”, spontaania reagointia ja tanssin ilon näkyväksi tekemistä myös koreografian ulkopuolella. Esimerkiksi luonnollinen äänenkäyttö, kuten riemunkiljahdukset, voisivat tuoda esityksiin lisää elävyyttä.

    Lopuksi

    Kokonaisuutena esitykset osoittivat vahvaa perustyötä ja sitoutumista harjoitteluun. Kehonhallinta, ryhmätyöskentely ja esiintymisen perusvalmiudet olivat hyvällä tasolla. Jatkossa painopistettä voisi siirtää entistä enemmän lapsen oman ilmaisun, luovuuden ja kokonaisvaltaisen liikkeen tukemiseen. Näin rakennetaan pohjaa paitsi tekniselle osaamiselle myös aidolle, iloiselle ja yleisöön välittyvälle tanssille.

    Orimattilassa 18.4.2026 tanssinopettajat Anna-Kristiina Oja ja Maiju Laurila

  • Tanssikielto Klaukkalassa

    Tanssikielto Klaukkalassa

    Klaukkalan Nuorisoseuran 100-vuotisjuhlavuosi on käynnistynyt vilkkaasti. Aikuisten teatteriryhmä Helium esittää musiikkiteatterinäytelmää Tanssikielto seurantalo Roinelassa. Näytelmä kertoo Lontoolaisen äidin ja tyttären muutosta pienelle paikkakunnalle Heinfieldiin ja tietysti siitä, miten on haastavaa tai vaikeaa päästä osaksi uutta yhteisöä. Myös olemassa oleva yhteisö joutuu miettimään omia sääntöjään ja arvojaan uusien asukkaiden myötä. Näytelmässä nähdään niin tanssia kuin kuullaan lauluakin hersyvistä roolisuorituksista puhumattakaan. Tanssikielto esityksen voi nähdä vielä perjantaina 22.4. klo 19.00 ja lauantaina 23.4. klo 13.00.

    Tanssikielto teatteriesityksestä kuva, Klaukkalan Nuorisoseura

    Ennen näytelmän alkua juttelimme seuran johtokunnan jäsenten kanssa seuran yleisiä kuulumia. Puheenjohtaja Eemi Tantarinmäki kertoi, että koronan jälkeen toiminta on palautunut lähes ennalleen, harrastusryhmiin on riittänyt tulijoita, ja kevät ja kesä on vilkasta esitysten ja toiminnan aikaa. Tulossa on teatteri-, tanssi-, kuin sirkusryhmien esitykset, Luova lava leirit sekä viime kesänä suuren suosion saaneet peräkonttikirppikset seurantalon pihalle. Nuorisoseurantalo Roinelan remonttia on suunnitteilla niin keittiöön kuin katon osalta, ja suunnitteluun on saatu tuki kotiseutuliitosta. Erityisesti juhlavuoden tapahtumiksi on suunnitteilla lapsille kesäjuhla sekä virallinen 100-vuotisjuhla marraskuulle.

    Roinelan peräkonttikirppis

    Klaukkalan sirkuskoulu

    Klaukkalan nuorisoseuran sirkuskoulu on perustettu 2012 ja täten viettää tänä vuonna 10-vuotisjuhlia. Seuran sirkuskoulussa opetellaan sirkustemppuja, tasapainoilua, jongleerausta, akrobatiaa ja taikuutta! Klaukkalan Nuorisoseuran sirkustoiminnan parissa tutustuu sirkuksen perustekniikoihin ja välineisiin. Sirkuskoulun 10-vuotisjuhlaesitys pidetään 7.5. Roinelassa, jossa esiintyvät seuran ryhmät Kaardemummat, Sahramit, Vaniljat, Kanelit, Muskotit, Chilit ja Taikurit.

    Teatteri Roinela

    Teatteri Roinelan perinteinen esitysviikko on tulossa 16-22.5. seurantalo Roinelassa. Viikolla esiintyy seuran lasten ja nuorten teatteriryhmät, Elohopea, Jodi, Neon, Rikki, Krypton ja Einsteinium. Esityksinä nähdään Ryöstö kahvin kera, Roinelan talossa, Piikatyttö, Tulukset, Ystäväni on vampyyri ja intiaanisatu. Esitysajat löytyvät teatteri Roinelan kotisivuilta.

    Klaukkalan kansantanssijat

    Klaukkalan kansantanssiryhmät esiintyvät ahkerasti seuran omissa tapahtumissa kuin muuallakin. Kevään aikana ohjaajat ovat järjestäneet avoimia tanssileirejä alueen lapsille ja nuorille sekä käyvät koulussa tanssittamassa lapsia. Aktiivisia seuran kansantanssiryhmiä nähdään niin tanssiralli- kuin tanssimyllytapahtumissa esiintymässä. Ryhmiä osallistuu myös kansainväliseen kansantassitapahtuma Pispalan Sottiisiin Tampereelle kesäkuussa.  Kansantanssijoiden kevätnäytös pidetään seurantalolla 19.5. jossa esiintyy seuran ryhmät Tyrsky, Karuselli, Karkelo, Kuohu ja Kirma.

    Klaukkalan nuorisoseura on vireä ja toimiva iso paikallisyhdistys, jonka toiminnasta vastaavat osaavat vapaaehtoiset. Nuorisoseuran toimintaan pääsee helposti mukaan niin harrastamaan kuin tekemään erilaisia tapahtumiakin. Onnea ja menestystä seuralle 100-vuotisjuhlavuoteen.

    Klaukkalan Nuorisoseurantalo Roinela ja kansantanssijat

  • Alueellinen Tanssiralli 8.4.2017

    Alueellinen Tanssiralli 8.4.2017

    ORIMATTILASSA MYLLYLÄN KOULULLA (Seulakuja 10, 16301 Orimattila)

    Kutsumme kaikkia Etelä-Hämeen ja Uudenmaan tanssiryhmiä yhteiseen tanssikatselmukseen eli TANSSIRALLIIN, joka pidetään 8.4.2017.

    Osallistumismaksu on 100€/ryhmä. Kultahippu – sarjan osallistumismaksu on 50€/ryhmä
    Ilmoittautuminen alkaa helmikuun alusta ja päättyy PE 10.3.2017.
    Lisätietoja antaa Hannu Nipuli puh. 050 468 6388.

     

     Ilmoittautuminen ja lisätiedot mm arviointikohteet löytyy TÄÄLTÄ

    Ilmoittautuneille ryhmille/ohjaajille lähetetään tarkempi tiedote tapahtumasta.

     

     

    TERVETULOA MUKAAN! 

     
    Tanssirallin säännöt 

    Tanssiralli perustuu Suomen Nuorisoseurat ry:n kansantanssikatselmukseen, joka on suunnattu alle 16-vuotiaiden harrastusryhmille.
    Tanssirallin tarkoituksena on aktivoida ryhmiä kehittämään harrastustoimintaansa. Lisäksi tavoitteena on tanssi- ja esiintymistaitojen kehittäminen arviointiraadin antaman palautteen pohjalta.
    Palautteen avulla tuetaan myös ohjaajan ohjaus- ja kasvatustyötä. Tanssiralliin osallistuminen on parhaimmillaan ryhmän yhteinen kasvuprosessi, joka kestää Tanssirallista toiseen.

    Tanssirallissa osaamista suhteutetaan arviointikriteereihin. Arviointikriteerit tukevat arviointiraadin työskentelyä ja ohjaavat esiintyjien osaamisen arvioimista. Kriteerien tavoitteena on lisäksi auttaa osallistuvien ryhmien ohjaajia ryhmän osaamisen arvioimisessa. Ryhmän ohjaaja voi arvioida ryhmän kehittymistä, mikäli ryhmä osallistuu katselmukseen useampana vuotena.  Tanssi on taiteenala, jonka absoluuttinen arvioiminen on mahdotonta, minkä vuoksi arviointi perustuu arviointiraadin näkemyksiin kriteeristön pohjalta. Arviointiraati ottaa huomioon ryhmän kirjallisessa esittelyssä esiintuodut ryhmän esitykselle tai harjoittelulle asetetut tavoitteet ja niiden toteutumisen esityksessä. Ryhmä esittelee tavoitteet ilmoittautumislomakkeessa.

    Katselmuksessa arvioinnin pääpaino on ryhmän tanssi- ja esiintymisosaamisessa. Arviointiraadin työn tuloksena ryhmät sijoitetaan seuraaviin sarjoihin rauta, pronssi, hopea, kulta.

    Ryhmien nimeäminen tapahtuu siten, että osaaminen lisääntyy aina seuraavalle tasolle noustaessa.
    Säännöt

    Tanssiralli -katselmuksessa on neljä ikäsarjaa:

    Ikäryhmä                                                                       ohjelman kesto

    Kultahippu-sarja 6 –vuotiaat ja nuoremmat                 max. 5 min.
    10 -vuotiaat ja nuoremmat                                                 5 – 8 min.
    13 -vuotiaat ja nuoremmat                                                 5 – 8 min.
    16 -vuotiaat ja nuoremmat                                                 8 – 10 min.

     

    * 1/3 ryhmän jäsenistä voi poiketa 2 vuodella ikäsarjoista. Ennen katselmusta ryhmän on toimitettava järjestäjälle tanssijoiden nimet ja heidän ikänsä katselmushetkellä.

    * Sarja, johon ryhmä nimetään, on voimassa seuraavaan Tanssiralli-katselmukseen.

    * Esityksen keston poiketessa säännöistä olennaisesti, arviointiraadilla on oikeus jättää ryhmä nimeämättä sarjaan.

    * Kultahippu-sarja on tarkoitettu alle kouluikäisten ryhmille, joita ei katselmuksessa nimetä sarjoihin kriteereihin perustuen. Kultahippu-sarjaan osallistuvat saavat mahdollisuuden esiintyä ja lyhyen kannustavan palautteen esityksestä.

    * Mikä tahansa ryhmä voi halutessaan osallistua katselmukseen ilman nimeämistä sarjoihin. Tällöin ryhmä saa mahdollisuuden esiintyä sekä suullisen että kirjallisen palautteen.

     

    Esityksen tulee olla suomalaisen perinteen pohjalle rakennettu kokonaisuus, joka voi sisältää eri perinnealueilta muistiinmerkittyä ja sovitettua kansantanssia, uusia kansantanssikoreografioita, piiri- ja laululeikkejä sekä lasten leikkejä, loruja ja hokemia.

    Musiikkina voidaan käyttää sekä traditionaalista että sovitettua ja sävellettyä musiikkia, laulua ja muita ääniä. Ryhmä saa käyttää esityksen tukena erillistä musiikki – tai lauluryhmää. Pääpainon tulee olla tanssillisessa toteutuksessa.

    Esiintymisasuina voi käyttää kansallispukua, kansanomaista tai rooliin kuuluvaa asua.

     

     Ilmoittautuminen ja lisätiedot mm arviointikohteet löytyy TÄÄLTÄ