Kategoria: Yleinen

  • Teatterimysteeri kutsuu lapset seikkailuun Sysmän Liikolaan 

    Teatterimysteeri kutsuu lapset seikkailuun Sysmän Liikolaan 

    Kesän jännittävin telttaleiri saapuu nyt ensimmäistä kertaa Sysmän Liikolaan juhannuksen jälkeen, kun 8–12-vuotiaille lapsille suunnattu Nuorisoseurojen Teatterimysteeri -leiri yhdistää teatterin, mysteerit ja kesäisen leiritunnelman ainutlaatuiseksi elämykseksi. 

    Leirillä lapset pääsevät sukeltamaan salaperäiseen tarinaan, ratkaisemaan arvoituksia, tekemään teatteria ja rakentamaan yhdessä seikkailua luonnon keskellä. Päivien aikana luvassa on roolihahmoja, ulkopelejä, iltanuotioita sekä yllätyksiä, jotka vievät osallistujat keskelle mysteeriä. 

    Telttamajoituksessa järjestettävä leiri tarjoaa turvallisen ja yhteisöllisen ympäristön, jossa lapset voivat käyttää mielikuvitustaan, saada uusia ystäviä ja kokea unohtumattoman kesäelämyksen. 

    Leirille järjestetään kuljetus reitillä Helsinki – Mäntsälä – Lahti – Vääksy – Sysmä, mikä helpottaa osallistumista myös pääkaupunkiseudulta ja Päijät-Hämeestä. 

    Teatterimysteeri -leiri järjestetään juhannuksen jälkeen Sysmän Liikolassa. Mukaan ovat tervetulleita kaikki 8–12-vuotiaat lapset, jotka rakastavat tarinoita, seikkailuja ja yhdessä tekemistä. Leirin järjestää Suomen Nuorisoseurat ry yhteistyössä Liikolan Nuorisoseuran kanssa. 

  • Lähes 100 000 kävijää Etelä-Suomen nuorisoseurojen tapahtumissa vuonna 2025

    Lähes 100 000 kävijää Etelä-Suomen nuorisoseurojen tapahtumissa vuonna 2025

    Etelä-Suomen alueellisessa nuorisoseurafoorumista 21.3. Lahdessa pohdittiin, mikä motivoi nuorisoseuralaisia järjestämään tapahtumia. Yhteisesti todettiin, että tapahtumat on yksi nuorisoseuratoiminnan kulmakivi. Etelä-Suomen alueen 94 nuorisoseurassa järjestettiin vuoden 2025 toimintatietojen mukaan 1691 tapahtumaa ja niihin osallistui 93 342 henkilöä!

    Yhteisöllinen toiminta on tapahtumien kulmakivi

    Yhteisölliseen toimintaan osallistumista ohjaa ennen kaikkea kokemus merkityksellisyydestä ja oman tekemisen vaikutuksista. Ihmisille on tärkeää nähdä konkreettisesti, miten heidän panoksensa vaikuttaa muihin, erityisesti lapsiin ja nuoriin. Mahdollisuus toimia turvallisena aikuisena ja roolimallina vahvistaa tunnetta siitä, että oma tekeminen on arvokasta. Samalla motivaatio syntyy myös halusta antaa takaisin – tarjota muille samanlaisia kokemuksia, joita on itse saanut aiemmin nuorisoseuratoiminnassa. Toimintaan osallistuminen nähdään keinona mahdollistaa harrastuksia ja yhteisöllisyyttä myös tuleville sukupolville.

    Yhteisöllisyys ja sosiaaliset suhteet ovat keskeisiä tekijöitä, jotka sitouttavat ihmisiä toimintaan. Monille tärkeää on, että mukana saa olla omana itsenään ilman ulkoisia rooleja tai paineita. Yhteinen kiinnostuksen kohde yhdistää ihmisiä ja luo ympärille pysyvän, tutun porukan, joka osallistuu toimintaan vuodesta toiseen. Tämä jatkuvuus lisää turvallisuuden tunnetta ja vahvistaa yhteenkuuluvuutta. Samalla on toki varmistettava, että myös uudet ihmiset otetaan mukaan tuttuun porukkaan. Yhdessä tekeminen tarjoaa mahdollisuuden oppia uutta, kehittää taitoja ja jakaa osaamista muiden kanssa, mikä lisää toiminnan mielekkyyttä.

    Tapahtumat harrastuksen tukena

    Nuorisoseuroissa toimintaan osallistumista tukevat perinteisesti myös harrastuksen tarjoamat konkreettiset hyödyt ja kokemukset. Talkootyö voi helpottaa harrastamisen kustannuksia, mutta vielä tärkeämpiä ovat elämykset, onnistumisen kokemukset ja mahdollisuus osallistua esimerkiksi tapahtumiin tai kansainväliseen toimintaan. Yhteiset tapahtumat, kuten esitykset, kilpailut tai muut tilaisuudet, tuovat iloa sekä osallistujille että järjestäjille. Hauskuus ja rentous ovatkin keskeisiä motivaatiotekijöitä – toiminnan ei tarvitse olla vakavaa ollakseen merkityksellistä.

    Uusia ihmisiä mukaan tapahtumien tekemiseen

    Osallistumisen helppous vaikuttaa erityisesti uusien ihmisten mukaan tuloon. Matala kynnys, kuten mahdollisuus osallistua lyhytaikaisesti tai kertaluonteisesti sekä toiminnan maksuttomuus tai vaivattomuus, madaltavat aloituskynnystä. Lisäksi mahdollisuus vaikuttaa toiminnan sisältöön ja kehitykseen lisää sitoutumista. Nuorisoseurojen jäsenyys tarjoaa paitsi yhteisöön kuulumisen tunteen myös konkreettisia jäsenhyötyjä, kuten etuja ja osallistumismahdollisuuksia, joita monet pitävät tärkeinä. Nuorisoseurojen kannattaakin miettiä, millaisia jäsenetuja jäsenilleen tarjoaa.

    Toiminnan kehittäminen

    Motivaatiota vahvistaa myös halu ylläpitää ja kehittää toimintaa pitkällä aikavälillä. Erityisesti pienissä yhteisöissä ja kylissä toiminta koetaan merkittäväksi koko alueen elinvoiman kannalta. Nuorisoseuralaiset haluavat varmistaa, että harrastusmahdollisuudet säilyvät ja kehittyvät myös tulevaisuudessa. Samalla toiminta tarjoaa tilaa omien kiinnostusten toteuttamiselle, mikä tuo uusia ideoita ja houkuttelee mukaan erilaisia osallistujia. Tuttu rooli ja selkeät tehtävät lisäävät turvallisuutta ja helpottavat sitoutumista, erityisesti silloin kun osallistuminen jatkuu vuodesta toiseen.

    Yhteenvetona voidaan todeta, että motivaatio syntyy monen tekijän yhteisvaikutuksesta. Merkityksellisyys, yhteisöllisyys, oppiminen, hauskuus ja osallistumisen helppous muodostavat kokonaisuuden, joka houkuttelee mukaan ja pitää ihmiset toiminnassa. Kyse ei ole yksittäisestä syystä, vaan kokonaisvaltaisesta kokemuksesta, jossa henkilökohtaiset, sosiaaliset ja yhteisölliset tekijät kietoutuvat yhteen.

  • Kansantanssin vieminen hoivakoteihin palkittiin Vuoden 2025 vastuullisuustekona

    Kansantanssin vieminen hoivakoteihin palkittiin Vuoden 2025 vastuullisuustekona

    Suomen Nuorisoseurat on palkinnut Riihimäen Kansantanssijoiden aikuiskansantanssiryhmät Aivinat ja Pippurit Etelä-Suomen alueen Vuoden Vastuullisuustekona. 

    Aivinat ja Pippurit esiintyvät paikoissa, joiden asukkaat eivät välttämättä pääsisi muuten näkemään kansantanssia. Ryhmät vievät tanssin iloa muun muassa hoivakoteihin, palvelutaloihin ja maahanmuuttajille. Viime syksynä ryhmät esiintyivät esimerkiksi Attendo Tähdistön ja hoivakoti Elämäntaipaleen asukkaille. 

    Ryhmiä ohjaa Leena Kostamo, jolle kansantanssi on elämäntapa. Leena on ohjannut kansantanssia jo 30 vuotta. 

    Vuoden vastuullisuusteko jaetaan edellisen vuoden aikana toteutetusta vastuullisuusteosta. Vastuullisuusteko voi liittyä ympäristöön, yhteisöön tai laajemmin yhteiskuntaan. Teko voi olla pienikin, mutta sillä on selkeä ja aiempaa kestävämpi muutos toimintaan. 

    Tunnustus jaettiin Etelä-Suomen Nuorisoseurojen Juhlagaalassa Lahdessa 21.3. ja sen vastaanotti Leinard Kohonen (kuvassa). Vuosittain jaettavilla tunnustuksilla halutaan kannustaa paikallisia nuorisoseuroja ja heidän aktiivisia toimijoitaan jatkamaan ja kehittämään hyvää työtään. Ehdotuksia tunnustuksen saajiksi saivat tehdä kaikki alueen nuorisoseuralaiset. Ehdotusten perusteella päätöksen teki alueen kaksi valtuutettua Piritta Ahl ja Anni Kivinen. 

  • Merja Suppi palkittiin Etelä-Suomen vuoden 2026 Nuorisoseuralaisena

    Merja Suppi palkittiin Etelä-Suomen vuoden 2026 Nuorisoseuralaisena

    Suomen Nuorisoseurat on palkinnut Ruuhijärven Nuorisoseuran aktiivisen vapaaehtoisen Merja Supin Etelä-Suomen alueen Vuoden Nuorisoseuralaisena.

    Merja on osoittanut periksiantamattomuutta ja sitkeyttä viemällä uuden seurantalon rakennusprojektia sinnikkäästi eteenpäin. Ruuhijärven nuorisoseurantalo paloi keväällä 2024 ja Merja otti silloin puheenjohtajan tehtävät vastuulleen tiedostaen, että hänen päätyönään tulee olemaan uuden nuorisoseurantalon rakennusprojekti.

    Merja Suppi on vuosikymmeniä ollut nuorisoseuralainen. Hänen nuorisoseurahistoriansa alkoi Vesivehmaan nuorisoseurasta 1960 -luvulla, jolloin seuran nuoret esittivät erilaisia näytelmiä ja esityksiä. 14-vuotiaana Merja pääsi jo Jenkkapirtille tansseihin, josta löysi myös tulevan puolisonsa. Merja on toiminut nuorisoseuroissa eri tehtävissä ja ollut aktiivinen järjestäjä esimerkiksi Ruuhijärven Rockabilly -festareilla.

    Tunnustus jaettiin Nuorisoseurojen Juhlagaalassa Lahdessa 21.3.2026. Vuosittain jaettavilla tunnustuksilla halutaan kannustaa paikallisia nuorisoseuroja ja heidän aktiivisia toimijoitaan jatkamaan ja kehittämään hyvää työtään. Ehdotuksia tunnustuksen saajiksi saivat tehdä kaikki alueen nuorisoseuralaiset. Ehdotusten perusteella päätöksen teki alueen kaksi valtuutettua Piritta Ahl ja Anni Kivinen.

  • Eeva Jefimoff palkittiin Etelä-Suomen vuoden 2026 nuorena nuorisoseuralaisena

    Eeva Jefimoff palkittiin Etelä-Suomen vuoden 2026 nuorena nuorisoseuralaisena

    Suomen Nuorisoseurat on palkinnut Pornaisten Pohjoisen Nuorisoseuran aktiivisen vapaaehtoisen Eeva Jefimoffin Etelä-Suomen alueen Vuoden nuorena nuorisoseuralaisena.

    Eeva on aktiivinen niin paikallisesti omassa nuorisoseurassaan mutta myös alueellisesti ja valtakunnallisesti. Hän toimii hallituksen jäsenenä Pornaisten Pohjoisessa Nuorisoseurassa. Eeva on suorittanut Knoppi -ohjaajakoulutuksen vuonna 2023 ja osallistuu myös DofE -toimintaan (The Duke of Edinburgh’s International Award). Hänellä on suoritettuna DofE -ohjelman hopeinen merkki. Eeva on ollut monena kesänä vapaaehtoisena leiriohjaajana alueemme lasten telttaleirillä. Hän on erittäin luonteva lasten ohjaaja, mutta myös napakka ja oikeudenmukainen sekä turvallinen aikuinen.

    Eeva on ollut mukana Nuorisoseurojen Nuoret Vaikuttajat -toiminnassa useammalla kaudella ja toimii myös Etelä-Suomen alueen valtuutettuna. Nuoresta iästään huolimatta hän on jo kokenut nuorisoseuralainen!

    Vuoden Nuori Nuorisoseuralainen -tunnustus jaettiin nyt ensimmäistä kertaa Etelä-Suomen alueella. Tunnustus ojennettiin Eevalle Nuorisoseurojen Juhlagaalassa Lahdessa 21.3.2026. Vuosittain jaettavilla tunnustuksilla halutaan kannustaa paikallisia nuorisoseuroja ja heidän aktiivisia toimijoitaan jatkamaan ja kehittämään hyvää työtään. Ehdotuksia tunnustuksen saajiksi saivat tehdä kaikki alueen nuorisoseuralaiset. Ehdotusten perusteella päätöksen teki alueen kaksi valtuutettua Piritta Ahl ja Anni Kivinen.

  • JuttuSeura podcast –vuoden teko 2024 Etelä-Suomen Nuorisoseurat

    JuttuSeura podcast –vuoden teko 2024 Etelä-Suomen Nuorisoseurat

    JuttuSeura on nuorille nuorilta tehty podcast, jonka toteuttamisessa ovat olleet mukana 14–25-vuotiaat nuoret Etelä-Suomen Nuorisoseuroista. Idea sai alkunsa syksyllä 2023 nuorten alueellisesta nuorisoseurafoorumista ja se sai alkurahoituksen nuori Kulttuuri Roots-ideahausta. Podcastin Ensimmäinen jakso julkaistiin kesäkuussa 2024. Sarjassa käsitellään muun muassa vapaaehtoisuutta, harrastushäpeää, koulunkäyntiä, nuorisoseuroihin liitettyjä ennakkoluuloja sekä suomalaista kulttuuria. Podcast on saanut jatkoa myös vuoden 2025 aikana ja Spotify-palvelussa on kuunneltavissa tällä hetkellä yhteensä 18 jaksoa.

    Vuoden uusmaalainen teko palkinnon saajan valitsivat nuorisoseurojen valtuuston jäsenet Anu Toropainen ja Hilma Vaara. He korostivat valinnassaan, että palkinto nostaa esiin nuorilta nuorille -toimintaa nuorisoseuroissa. Podcast on myös uusi tapa tehdä näkyväksi nuorisoseuratoimintaa. JuttuSeuran kaltainen toiminta vahvistaa nuorten yhteisöllisyyttä, vaikuttamismahdollisuuksia ja näkyvyyttä. Podcast toimii hyvänä tapana keskustella rauhallisesti eri asioita ja tuoda esiin erilaisia näkökulmia nuoria itseään kiinnostavista asioita.

    Kuuntelija pääsee tutustumaan nuorten ajatuksiin, kokemuksiin ja mielipiteisiin esimerkiksi seuraavissa teemoissa:

    • Mikä on harrastushäpeä nuorille?
    • Miten vapaaehtoisuus nuorisoseurassa toimii?
    • Millaisia ennakkoluuloja nuorisoseuroihin vielä liitetään?
    • Miten suomalainen kulttuuri ja nuorten arki kohtaavat?

    Podcastin kautta voi saada myös uusia näkökulmia siihen, mitä nuorisoseuroissa tehdään, miten nuorisoseuratoimintaa voidaan kehittää ja miten nuoret ovat itse aktiivisia tekijöitä omissa seuroissaan.

    Juttuseurapodcastia nuorten kanssa ovat koordinoineet Elsa Weckström ja Venla Lankinen.

    Vuoden teko – palkinto luovutettiin Klaukkalassa 15.11. Nuorten tanssileirin yhteydessä Podcastin tekijöille.

    Täältä pääset kuuntelemaan kaikki JuttuSeuran jaksot

  • Ramppikuume 2026 Mikkelissä 24.–26.4. 

    Valtakunnallinen nuorisoteatteritapahtuma Ramppikuume järjestetään Mikkelissä, Paukkulassa 24.–26.4.2026.  

    Ramppikuume on Suomen Nuorisoseurojen valtakunnallinen nuorisoteatteritapahtuma, joka on kerännyt nuoret teatterintekijät yhteen jo vuodesta 1997 alkaen. Se kokoaa nuorisoteatterilaisia yhteen kouluttautumaan, esiintymään, seuraamaan esityksiä sekä nauttimaan Ramppikuumeen ainutlaatuisesta tunnelmasta koko viikonlopun ajaksi. 

    Ohjelmallinen ydin muodostuu eri teatterialan ammattilaisten ohjaamista koulutuspajoista perjantaina ja lauantaina, sekä nuorisoteatteriryhmien esityskatselmuksesta lauantaina ja sunnuntaina. Esityskatselmuksia seuraa kolmesta teatterin ammattilaisesta koostuva katselmusraati. Katselmuksessa esiintyneet ryhmät saavat myös eteenpäin ohjaavaa palautetta katselmusraadilta. 

    Katselmukseen haetaan videotallenteella. Hakuaika on 1.12.–15.2. Tarkemmat tiedot hausta tulevat marraskuun lopussa. Nuorista koostuva raati valitsee kahdeksan esitystä, jotka osallistuvat Ramppikuumeeseen huhtikuussa. Hakukelpoisia ovat kaikki 13–20-vuotiaiden teatteriryhmät joka puolelta Suomea. Esitysten maksimikesto on yksi tunti. Tapahtumaan voi osallistua myös ilman esitystä, siihen ilmoittautuminen aukeaa maaliskuussa 2026.  

    Tapahtumaa Mikkelissä uudistetaan ja kehitetään kokonaisuutena, jotta tapahtumakokemus olisi entistä parempi. Uudistuksista ensimmäisenä käyttöön otetaan kaksi esiintymislavaa, jotka tuovat ohjelmaan lisää monipuolisuutta. Muista kehitysaskeleista kerrotaan myöhemmin tapahtuman sosiaalisen median kanavissa (Instagram, Facebook) ja tapahtuman verkkosivuilla ramppikuume.net. 

    Vuoden 2026 tapahtuman järjestää Suomen Nuorisoseurat yhteistyössä Suomen Nuoriso-opisto Paukkulan, Mikkelin kaupungin ja Suomen Harrastajateatteriliiton kanssa.   

  • Luova Lava -päiväleirit tarjoaa kesätöitä nuorille ohjaajille

    Luova Lava -päiväleirit tarjoaa kesätöitä nuorille ohjaajille

    Lahdessa Luova Lava -päiväleirit käynnistyivät heti kesäkuun alussa, kun koululaiset kirmasivat kouluista kesälomalle. Hannunsalilla järjestetään kaksi Luova Lava -päiväleiriä 7-11 -vuotiaille sekä juhannusviikolla nuorten leiri 12-14 -vuotiaille. Leireillä työskentelee tänä kesänä viisi nuorta apuohjaajaa (Sofia, Johanna, Aava, Otso ja Lotta) ja yksi aikuisohjaaja (Béla).

    Nuoret on palkattu leireille monin eri tavoin; kesätyöseteleillä, OP Kesäduuni -kampanjan kautta ja yksi heistä on vapaaehtoisena ilman rahallista korvausta. On ollut ilo saada aina edelliseltä kesältä apuohjaajia palkattua mukaan, jotka ovat voineet jo kokeneina ohjaajina opastaa uusia ohjaajia apuohjaajan työssä. Olemme myös aina saanet hyvää palautetta nuorilta, että Luova Lava -päiväleirit on mahtava työpaikka (tästä kertoo myös se, että apuohjaajat hakevat Luova Lavalta kesätöitä joka kesä uudestaan)! Kesällä 2024 ohjaajien antama kokonaisarvosana leireille oli 4,66/5.

    Kuvassa ohjaajat Béla, Johanna ja Aava leikkimässä evoluutioleikkiä.

    Apuohjaajien työtehtäviin kuuluu leireillä kaikki avustavat tehtävät aikuisohjaajan kanssa yhdessä, kuten lasten turvallisuudesta huolehtiminen, leikkien- ja askartelujen ohjaaminen, tanssi-, teatteri- ja sirkusharjoitteiden ohjaaminen ja niissä avustaminen, ulkoilu lasten kanssa ja ruokailuissa avustaminen. Lisäksi apuohjaajat ovat tärkeässä avustajan roolissa lasten Hetki taiteilijana -esityksessä.

    Kysyin nuorilta apuohjaajilta mikä ohjaamisessa on kivointa ja mikä haastavinta? Apuohjaajat vastasivat, että ”parasta leirillä on lasten kanssa leikkiminen ja lasten hyvien juttujen kuunteleminen” sekä ”lasten kanssa oleminen ja mukava ja hyvä työilmapiiri”. Haasteena he kokevat ”vilkkaat lapset, jotka ei jaksa kuunnella ohjeita”.

    Kuvassa apuohjaajat Sofia ja Aava leikkimässä evoluutioleikkiä.

    Tänä kesänä Luova Lava -päiväleireillä on teemana Tarujen taikaa, satujen saloja. Kysyinkin apuohjaajilta mikä satu- tai taruhahmo olisit itse ja miksi? Tässä vastauksia:

    ”Olisin tanssiva keiju, koska se kuulostaa hyvältä”,

    ”Olisin Spiderman, koska se on siisti hahmo”,

    ”Olisin merenneito, koska pystyisin uida syvälle ja tutkia merta”

    ”Olisin Helinä-keiju, koska se on siisti ja osaa lentää”.

    Vuonna 2026 palkataan taas uusia kesätyöntekijöitä, joten olethan kuulolla, jos ohjaaminen ja Luova Lava kiinnostaa!

  • Hanna-Maija Perttola on valittu Etelä-Suomen vuoden nuorisoseuralaiseksi 2025

    Hanna-Maija Perttola on valittu Etelä-Suomen vuoden nuorisoseuralaiseksi 2025

    Hanna-Maija Perttola on valittu Etelä-Suomen vuoden nuorisoseuralaiseksi seuraavin perustein (Pornaisten Pohjoisen Nuorisoseuran perustelut):

    Hanna-Maija eli Hannis on Pornaisten Pohjoisen Nuorisoseuran toiminnan ahkera ja monipuolinen toimija. Hän on jo vuosia toiminut muun muassa johtokunnan jäsenenä, kesäteatterin tuottajana ja organisoinut lasten harrastustoimintaa. Lisäksi hän toimii nuorisoseurassa Vintiö -hankkeen vastuuhenkilönä.

    Hannis on ahkera talkoolainen ja idearikas toiminnan kehittäjä. Hän pyörittää Pornaisten Pohjoista Nuorisoseuraa intohimolla, kunnianhimoisesti ja sydämellä. Hän on kuulunut nuorisoseuraan nuoruusvuosistaan lähtien ja ollut jo alusta lähtien monessa mukana; muun muassa vetänyt kerhotoimintaa ja kursseja sekä Luova Lava -leirejä. Hanniksen sydän sykkii nuorisoseuratyölle! Ilman Hannista Pornaisten Pohjoisesta Nuorisoseurasta puuttuisi todella iso pala, ahkera työmyyrä sekä aina iloinen ja kaikille ystävällinen toimija.

    Vuoden nuorisoseuralainen -tunnustus ojennettiin tänään Hanna-Maijalle Pornaisissa. Tunnustuksen saajan on päättänyt alueemme valtuutetut Anu Toropainen ja Hilma Vaara.

    ONNEA HANNIS!

  • ”Tääl oli kivaa ja oli hyviä ruokia. 10 pistettä ja papukaijamerkki”

    ”Tääl oli kivaa ja oli hyviä ruokia. 10 pistettä ja papukaijamerkki”

    Etelä-Suomen Knoppi -ohjaajakoulutuksen toinen osa järjestettiin Meriharjun leirikeskuksessa helmikuun ensimmäisenä viikonloppuna. Paikalla oli kahdeksan innokasta ohjaajaopiskelijaa sekä kolme kouluttajaa. Lisäksi Meriharjun alueella liikkui neljä DofE -seikkailijaa suorittamassa hopeatason harjoitusseikkailua yhdessä ohjaajiensa kanssa.

    Knoppi -ohjaajakoulutuksessa leikitään paljon. Kuvassa menossa musiikkileikki.

    Lauantaiaamu aloitettiin kertaamalla, mitä olimme jo edellisellä jaksolla marraskuussa tehneet Lahdessa. Muistelimme toistemme nimiä sekä leikimme muutaman nimi- ja tutustumisleikin. Kerrattiin myös Turvallisemman tilan periaatteet ja yhdessä tehdyt säännöt. Ryhmän yhteiset ”knoppi -periaatteet” (säännöt) sisältävät muun muassa kohdat: ”puhutaan ystävällisesti”, ”otetaan kaikki mukaan” ja ”pidetään kivvaa!”.

    Lauantain muita käsiteltyjä aiheita olivat muun muassa ohjaaja turvallisuuden lisääjänä, lapsen erilaisuuden huomioiminen, ongelmatilanteiden ratkaisu sekä ohjaajan tehtävät omassa seurassa. Ohjaajan on hyvä miettiä jo etukäteen, miten toimii jos esimerkiksi harrastusryhmässä esiintyy kiusaamista tai ryhmä on täysin villiintynyt. Knoppi -ohjaajakoulutuksessa näitä tilanteita harjoiteltiin pienillä näytelmillä. Ohjaajaopiskelijat tekivät pienissä ryhmissä kohtauksia, jossa ongelmatilanne syntyy ja muut pääsivät arvaamaan, mistä ongelmasta on kyse ja miten he ratkaisisivat tilanteen. On aina ihana huomata, miten meidän nuoret ohjaajat heittäytyvät tällaisiin harjoituksiin!

    Lauantaina kävimme myös ulkoilemassa DofE -harjoitusseikkailijoiden kanssa. Harjoittelimme yhdessä retkikeittimen käyttöä kuumentamalla vettä kaakaota varten. Tulevana kesänä näillekin taidoille on käyttöä, kun Knoppi -koulutuksen viimeinen jakso suoritetaan retkeilemällä Mikkelissä. Samalla Knoppi -nuoret suorittavat valmiiksi myös DofE -ohjelman (The Duke of Edinburgh´s International Award) pronssisen tason.

    Retkikeittimen käyttö on retkeilyn perustaitoja.

    Knoppi -ohjaajakoulutuksen iltaohjelmaan kuului unelma -nuorisoseuran rakentaminen sekä oman pizzan valmistus. Yhdessä sovittiin, että hiljaisuus alkaa klo.23:00. Kiitos vastuulliset ohjaajaopiskelijat, kaikki saimme hyvät yöunet!

    Sunnuntaina aamupalan jälkeen leikimme kurssilaisten omia leikkejä ja jokainen pääsi vuorollaan ohjaamaan muulle ryhmälle leikin. Tärkeintä oli antaa ohjauksen jälkeen palaute: mikä onnistui ja mitä voisi vielä kehittää. Kurssilla pyritään aina luomaan turvallinen ilmapiiri, että jokainen kurssilainen uskaltaa sanoa oman mielipiteensä sekä rohkaistuu antamaan palautetta.

    Iltapäivällä olimme kaikki väsyneitä, mutta onnellisia viikonlopun kurssista. Kurssilaisilta saatu palaute lämmittää kouluttajien mieltä vielä pitkään. Kokonaisarvosana kurssista oli 4,75 / 5. Lisäksi saatiin sanallista palautetta: ”tääl oli kivaa ja oli hyviä ruokia, 10 pistettä ja papukaijamerkki”.

    Seuraavan kerran tapaamme toukokuussa Teamsin välityksellä ja suunnittelemme tulevaa seikkailua. Varsinainen seikkailu alkaa kesäkuun alussa Mikkelissä!