Kategoria: Palkinnot

  • Vuoden nuorisoseuraksi 17 ehdotusta! Jatkoon päässeet julkistetaan 16.12.

    Vuoden nuorisoseuraksi 17 ehdotusta! Jatkoon päässeet julkistetaan 16.12.

    Vuoden tunnustusten saajiksi saimme ennätysmäärän hienoja ehdokkaita. Vuoden nuorisoseuran tittelistä kisaa 17 seuraa, kun viime vuonna ehdotuksia tuli 4. Nuorisoseurojen hallitus valitsee 4 jatkoon pääsevää seuraa, jotka julkistetaan 16.12. Lopullinen valinta julkistetaan Nuorisoseurapäivän juhlassa 18.3.

    Yhteensä ehdotuksia eri kategorioihin tuli 54. Suuret kiitokset kaikille ehdotuksia tehneille!

    Tulokset julkistetaan seuraavasti:

    • Vuoden nuorisoseura: Nuorisoseurapäivän juhla 18.3.2018
    • Vuoden nuorisoseuralainen: Nuorisoseurapäivän juhla 18.3.2018
    • Vuoden ohjaaja: Folklandia 12.1.2018
    • Vuoden tanssiteko: Folklandia 12.1.2018
    • Pispalan Sottiisin Vuoden kansantanssiyhtye: Folklandia 12.1.2018
    • Vuoden teatteriteko: Tunnustuksen saajan kanssa sovittava päivämäärä
    • Vuoden Hermanni: kevään H-kiltapäivät

     

  • Nuorisoseurojen kansantanssin Hall of Fameen neljä uutta tanssimestaria

    Nuorisoseurojen kansantanssin Hall of Fameen neljä uutta tanssimestaria

    Suomen Nuorisoseurojen Kansantanssikiltaan on nimetty neljä merkittävää ja ansioitunutta järjestön kansantanssihenkilöä. Vuoden 2016 valitut ovat Marja Viitanen Lahdesta, Anja Mikkola Jokioisten Tahdittomista ja Jussi Malinen ja Väinö Kreko Etelä-Pohjanmaalta.
    Nuorisoseurojen Kansantanssikilta on perustettu vuonna 2012. Kansantanssimestarit nimeää Suomen Nuorisoseurojen hallitus joka toinen vuosi. Killan jäseniä kutsutaan tanssimestareiksi.
    Anja Mikkolalle (s. 1948) kansantanssi ja nuorisoseuratoiminta eivät ole vain harrastus, vaan kokonaisvaltainen, yhteisöllinen ja energinen elämäntapa, joka on leimannut omaa, perheen ja ystävien elämää vuosikymmenet. Vuonna 1984 hän oli mukana perustamassa Tahdittomat-kansantanssiyhtyettä, joka kolmenkymmenen vuoden aikana kasvoi neljän aikuisparin ryhmästä sadan aktiivisen jäsenen toimijaksi.
    Jussi Malinen Teuvasta (s. 1948) on ansioitunut monitoimimiehenä nuorisoseurajärjestön ja kansantanssin saralla. Hänet valittiin vuonna 2002 Suomen Nuorisoseurojen Vuoden kansantanssiohjaajaksi.
    Kauhajokelainen Väinö Kreko (s. 1952) on harrastanut kansantanssia vuodesta 1970 ja ohjaajaksi hän ryhtyi 1975.
    Marja Viitanen Lahdesta (s.1949) aloitti tanhun 17-vuotiaana ja rupesi kaksi vuotta myöhemmin vetämään omaa tyttöryhmäänsä.
  • Folklandia-gaalassa palkittiin taas kulttuurin tekijöitä

    Folklandia-gaalassa palkittiin taas kulttuurin tekijöitä

    Folklandia-gaalassa 8.1. julkistettiin taas suuri määrä ansioituneita kulttuurin tekijöitä. Suomen Nuorisoseurat palkitsi Vuoden ohjaajat, Pispalan Sottiisin Vuoden kansantanssiyhtyeen sekä Vuoden tanssiteon. Muut tahot julkistivat Vuoden Wäinön, Kaustisen Vuoden yhtyeen, Vuoden Nuoren Pelimannin ja Vuoden kansanmusiikkilevyn.

    Nuorisoseurojen Vuoden ohjaajat: teatteriohjaaja Katja Hakala ja kansantanssin ohjaaja Taina Salminen

    Katja Hakala, Ullavan Ylikylän Nuorisoseura ry / Teatteri Pystymehtä
    Katja on Ullavan Ylikylän Nuorisoseuran Pystymehtä-teatteriryhmän luoja ja ehdottoman yhteisöllinen ohjaaja. Lujan, molemminpuolisen luottamuksen vuoksi Katja saa ryhmänsä uskaltamaan yli kaikkien rajojen.

    Taina Salminen, Kosken TL Nuorisoseura
    Taina on toiminut tanhuohjaajana jo vuosikymmeniä ja vaikuttanut positiivisesti satojen koskelaisten elämään. Taina on innoittava ja inspiroiva roolimalli kaikille tanhuajille!

    Lue lisää >

     

    Pispalan Sottiisin Vuoden Kansantanssiyhtye – Polokkarit Oulusta

    Vuoden 2016 kansantanssiyhtyeeksi on valittu kansantanssiryhmä Polokkarit Oulunsuun nuorisoseurasta Oulusta. Vuonna 1995 perustettu Polokkarit on omintakeinen kansantanssiryhmä, jossa tanssii lähes 30 aikuista kansantanssiin hurahtanutta. Lue lisää >

    Vuoden tanssiteko 2015 – Janne ja Aino – Balladi erään säveltäjän elämästä

    Folklandia myöntää Vuoden tanssiteko 2015 -tunnustuksen Janne ja Aino -tanssiteokselle kiitoksena korkeatasoisesta kokonaisuudesta, joka esimerkillisesti edistää kansantanssin tunnettuutta. Yhteistyön avulla on kyetty luomaan taiteellisesti korkeatasoinen ja kiinnostava teos, jolla luodaan mielikuvaa yleisölle kansantanssista ja -musiikista elinvoimaisena ja kehittyvänä taiteenlajina.

    Kansanballadiksi sävelletty yli 40 esiintyjän tanssiteos avaa raikkaalla tavalla silmiemme eteen sarjan säveltäjäneron elämänkäänteitä. Käsikirjoitus, koreografia ja ohjaus Petri Kauppinen ja Milla Korja, musiikki Ville Ojanen ja Ostrobothnian Folk Orchestra, päärooleissa Johanna Iivanainen, Timo Rautiainen, Heidi Kultanen, Mitja Pilke ja Aapo-Matti Puhakka. Tanssiteoksen ovat yhteistyössä luoneet Centria ammattikorkeakoulu, Keski-Pohjanmaan konservatorio ja Oulun Ammattikorkeakoulu.

    Vuoden 2015 tanssiteko -valinnan suoritti kansantanssimestari Antti Savilampi neuvoa antavan yleisöäänestyksen pohjalta.

    Vuoden Wäinö – Ijahis idja -musiikkitapahtuma

    Vuoden Wäinöksi nimetään vuosittain kansantansmusiikin tai kansanmsuiikin alalla toimiva henkilö, ryhmä tai taho, jolle halutaan osoittaa tunnustusta taiteellisista tai pedagogisista ansioista, elämäntyöstä tai merkittävästä innovaatiosta alalla. Vuoden Wäinöksi 2016 on valittu alkuperäiskansojen musiikkitapahtuma Ijahis idja, jota on järjestetty Inarin kirkonkylällä vuodesta 2004 lähtien. Suomen ainoan saamelaismusiikkiin keskittyvä festivaalin ohjelmaan kuuluu mm. saamelaismusiikin taitajien esityksiä, nousevien saamelaisartistien konsertteja, lasten ohjelmaa, alkuperäisvieraiden musiikkiesityksiä sekä saamelaismusiikkiin keskittyviä klubi-iltoja. Nyt 12 kertaa järjestetty Ijahis Idja on kasvanut merkittäväksi alkuperäiskansojen musiikkia ja kulttuuria esitteleväksi festivaaliksi.

     

    Vuoden Nuori Pelimanni 2016 kansanmusiikkiyhtye Hauru

    Juho-Antti Koirasen muistorahastosta on vuodesta 2007 lähtien jaettu kannustusstipendi ja Vuoden Nuori Pelimanni -kunniakirja nuorelle tai ryhmälle, joka jollakin tavalla tuo merkittävän leimansa kansanmusiikin kenttään. Vuoden Nuori Pelimanni 2016 on tuoretta, rajoja rikkovaan ja omannäköistään kansanmusiikkia soittava trio kansanmusiikkiyhtye Hauru. Kaikki muusikot Maija Holopainen, Heidi Juvanen ja Siiri Laitinen ovat 16-vuotiaita. Karjalan kielen sana Hauru tarkoittaa kylmää sumua. Kaiken musiikkinsa tytöt ovat tehneet itse.

     

    Kaustisen vuoden 2016 yhtye  – Piirpauke

    Kaustisen vuoden yhtyeeksi on valittu juuri 40-vuotista juhlavuottaan viettänyt maailmanmusiikkiyhtye Piirpauke. Kuhmolaisen Sakari Kukon luotsaama yhtye kuului maailmanmusiikin uranuurtajiin yhdistellen kansanmusiikkivaikutteita ennakkoluulottomasti eri musiikinlajeihin jo ennen kuin koko käsitettä oli keksittykään. Vuonna 1974 perustetun yhtyeen ensimmäinen hitti oli levytys Konevitsan kirkonkelloista. Tämänhetkisen kokoonpanon muusikot kuuluvat kotimaisen jazzin kärkikaartiin. Yhtyeen nimi on peräisin karjalaisesta, hälyä ja meteliä tarkoittavasta sanasta.

     

    Vuoden kansanmusiikkilevy – Anne-Mari Kivimäki: Lakkautettu kylä ja Freija: Liki

    Kansanmusiikki.fi -portaali ja Kansanmusiikki-lehti julkistavat seitsemättä kertaa Vuoden kansanmusiikkilevy -palkinnon. Vuoden kansanmusiikkilevy 2015 -palkinto jaetaan tasapistein kahdelle julkaisulle: Anne-Mari Kivimäki: Lakkautettu kylä ja  Freija: Liki.

    Kihtinäjärvi Recorsin julkaisemalla Lakkautettu kylä -albumilla kuljetaan 1900-luvun alun Suistamon illatsuista tähän päivään. Levyllä Kivimäen luomat nykykarjalaiset sävellykset, sota-ajan suosikkisävelmät ja Ilja Kotikallion karjalankieliset arkistoäänitteet luovat ainutlaatuisen kuuntelukokemuksen. Musiikki ja arkistojen rahina vievät kuulijan matkalle sekä menneeseen että mielikuvituksen maailmaan.https://suistamo.wordpress.com/lakkautettu-kylä/

    10-vuotisjuhliaan viettävä Freija julkaisi uuden albumin ”Liki”. Yhtyeen kolmas levy jatkaa kansanlaulua ja iskelmää tyylikkäästi yhdistävällä linja ja tuo kuulolle niin päivitettyjä versioita ikivihreistä, kuin omia sävellyksiäkin. Uusi albumi on tunnelmaltaan edellistä valoisampi. Lauluissa on rohkaisevaa sanomaa, vaikka toki mukana on pari synkeämpää balladiakin. www.freija.fi

  • Taiteilijanuoret näyttelijä Ida Raekorpi ja tanssija Mitja Pilke Paavo Väyrysen Rahaston palkinnon saajiksi

    Taiteilijanuoret näyttelijä Ida Raekorpi ja tanssija Mitja Pilke Paavo Väyrysen Rahaston palkinnon saajiksi

    Teatteriaktiivi Ida Raekorpi Koirakiven Nuorisoseuralta Mäntyharjulta sekä Oulussa ja Joensuussa vaikuttanut kansantanssitaitaja Mitja Pilke Nuorisoseura Motorasta vastaanottivat tunnustuspalkinnon Paavo Väyryseltä nuorisoseurakokouksessa Tampereella. Palkinto jaettiin 9. kertaa.

    Näyttelijä ja laulaja koko ikänsä

    Nyt 25-vuotias Ida Raekorpi kiinnostui teatteriharrastuksesta jo nuorena. Hän kävi Mäntyharjun kansalaisopiston nuorille suunnatuilla teatterikursseilla ja toimi sen jälkeen monta vuotta Koirakiven nuorisoseuran teatteritoiminnassa.

    Raekorpi on energiallaan onnistunut innostamaan muita nuoria mukaan teatteriharrastuksen pariin. Musiikillisesti lahjakas nainen on aktiivisesti jakanut osaamistaan ja kouluttanut muita teatteriryhmäläisiä esimerkiksi laulussa. Kesällä 2015 hän teki pääosan musiikkikomediassa Aikuinen nainen, jossa hänellä oli useita soololauluja ja muita lauluosuuksia. Lisäksi hän hyppäsi näyttämöltä kulissien taakse ja hoiti ison teatteriproduktion pääsylippujen varausmyynnin ja järjestön sihteerin tehtäviä.

    Hulivilistä poikien esikuvaksi

    Nykyään 23-vuotias Mitja Pilke aloitti kansantanssin harrastuksen joensuulaisessa Nuorisoseura Motorassa Jarmo ja Mari Lehikoisen ohjauksessa pienenä alakoululaisena. Moni muistaa tuon pitkähiuksisen hulivilin, joka säkenöi lavalla jo nuorena poikana.

    Päätettyään koulunsa Joensuussa ja suoritettuaan siviilipalveluksen Pilke pääsi opiskelemaan tanssinopettajaksi Oulun seudun ammattikorkeakouluun suuntautumisvaihtoehtonaan kansantanssi. Oulussa hän oli mukana luomassa Nuorisoseura Vilikkaan Tanssiteatteri Hämyä, missä nuorukainen pääsi kehittämään myös teatteri-ilmaisun taitojaan.

    Tällä hetkellä Pilke opettaa Joensuun Motorassa monia ryhmiä lapsista edistyneisiin tanssijoihin ja tanssii itse Tanssiteatteri Hämyssä. Hän haluaa olla esikuva erityisesti tanssiville pojille.

    Tunnustusta nuorille taiteilijoille

    Paavo Väyrynen on ollut nuoruusvuosinaan aktiivinen nuorisoseuralainen Keminmaalla ja nuorisoseuralaisuus on hänelle edelleen lähellä sydäntä. Viime vuonna Väyrynen käsikirjoitti ja ohjasi näytelmän Kahden Kemin patriarkka, jossa hän myös näytteli.

    Vuonna 1998 täyttäessään 50 vuotta Väyrynen järjesti isot juhlat Ostrobotnialla. Hän ei halunnut lahjaksi tavaraa, vaan halusi ohjata onnittelurahat nuorisoseurojen nuorten taiteilijoiden ja harrastajien tukemiseen. Aiheiksi valikoitui Väyrysen oma intohimo teatteri ja mukaan otettiin myös nuorisoseurojen toinen suuri harrastus kansantanssi.

    Palkinnoksi nuorten taiteilijoiden teoksia

    Myös Paavo Väyrysen rahaston palkinnoilla halutaan tukea nuoria taiteilijoita. Tänä vuonna valitut teokset ovat valokuvaaja Saara Mansikkamäen kuva erämaan rauhasta Kilpisjärven Mallan luonnonpuistosta ja Jirina Alangon teos OZ Queer.

    ”Määritelmät lonksuvat suussa kuin irronneet tekarit, eivätkä pure kiinni oikein mihinkään. Kun kysyvät ammattia, vastaan kuvajournalisti mutta lisään, että se lausutaan menninkäinen”, kuvailee Mansikkamäki itseään. Valokuva erämaasta on otettu syyskuun alussa, jolloin sää oli ollut parin päivän ajan pilvinen ja sateinen. ”Iltapäivällä tuuli alkoi kuitenkin hajottaa pilvilauttoja, päästää aurinkoa lävitseen. Valon valuessa kohti puunlatvoja erämaan rauha tuntui korostuneen syvältä”, Mansikkamäki kertoo.

    Lahden Muotoiluinstituutissa opiskeleva JIRINA toimii freelancer-valokuvaajana Suomessa ja Iso-Britanniassa. Hänen tavoitteensa video- ja valokuvaajana on olla ennakkoluuloton ja provokaativinen, unohtamatta hupsua hullunkurisuutta. Teos OZ Queer tähtää juurikin tähän: pako harmaasta arjesta kohti säkenöivää queer-seikkailua. Jospa elämä sateenkaaren toisella puolella onkin parempaa?